Afleveringen
-
HyvÀÀ jatkoa kaikille
âSilloin avata saa sydĂ€mmii, mut joutuu myös ovii sulkemaan,
ja se sattuu!â
Vuosia sitten minua kehoitetaan
julkisesti runoilemaan.
Nyt minua opastetaan
tuosta runoilusta luopumaan.
Jostain vanhasta on luovuttava,
ettÀ voi nauttia uudesta.
MitÀ elÀmÀ ikinÀ tuo,
muistoissa sÀilyvÀt hetket nuo,
jotka ovat niin paljon antaneet
ja tÀhÀn pÀivÀÀn asti kantaneet.
Nyt kiitÀn tÀstÀ ajasta,
toivottavasti olette nauttineet saurasta.
On aika toivottaa kaikille hyvÀÀ uutta vuotta
ja hyvÀÀ jatkoa,
minÀ katson, mikÀ on universumin seuraava suunnitelma.
Ulla-Maija Mantere -
Olet keskellÀ muutosta
âOlet keskellĂ€ muutosta,
joten vĂ€ltĂ€ mielesi kaaosta!â
YmpÀrillÀmme myrskyÀÀ,
luonnonvoimat myllertÀÀ.
On sotaa ja sortoa,
moni saa yksinÀnsÀ hortoilla.
Rajoja suljetaan,
kurjuuteenko kuljetaan ?
Ei, kuljemme valoon pÀin,
mutta eihÀn rauhaa maailmaan saada nÀin.
MeitÀ herÀtellÀÀn
omaa voimaamme kÀyttÀmÀÀn.
Jos annamme toisten puolestamme asioistamme pÀÀttÀÀ,
asioita vain heikennetÀÀn.
MeillÀ on valta valita,
taistelemmeko paremman tulevaisuuden puolesta.
MikÀÀn tuskin muuttuu?
ennenkuin kansa kunnolla suuttuu.
Vasta silloin rakkaus maassa kukoistaa,
ja lapsetkin rauhassa kasvaa saa.
Ulla-Maija Mantere -
Zijn er afleveringen die ontbreken?
-
Joulutarina
On kaunis hohde hankien, juoksee koirat taaas nÀin.
Retki metsÀtietÀ vie kotitanhua pÀin.
On mukana pentu huoleton, pÀÀssÀ kulkuset soi,
paksut talvivaatteet, kylmÀ ei tulla nyt voi.
Nosta hieman jalkaa, metsÀlenkki alkaa,
helkkÀÀ tiuâut pienet iloiset,
TĂ€hti kirkas hohtaa,
sinne matka johtaa,
mistÀ hohtaa valot lÀmpöiset.
Ei liene pelkkÀÀ harhaa:
taivaan tÀhtikarjaa,
kuukin kirkas yössÀ paimentaa.
Juokse, juokse, juokse,
kotimökin luokse,
siellÀ herkkuruoka odottaa.
ElÀÀ saa niin riemullisen hetken,
se, ken tekee reippaan metsÀretken.
Koira, parhaas koita.
Soita tiuku soita,
hilpeÀt ja hauskat sÀvelet.
Hauskaa Joulua kaikille!
Ulla-Maija Mantere -
Eroa
En yritÀ esittÀÀ neroa,
tiedÀn jo meissÀ olevan eroa.
Sinun totuutesi on kenties erilainen,
silti sekin on satumainen.
PitÀÀ kaikkia oppia sietÀmÀÀn,
vaikkemme koskaan tule kaikkea tietÀmÀÀn.
ElÀmÀ meitÀ opettaa
omaa katsantokantaamme avartamaan.
Ulla-Maija Mantere -
Portti
âSisĂ€ltĂ€ni portin löysinâ.
Vaikka vuosia sitÀ etsiskelin,
silti porttia joskaan löytÀnyt en.
Meditaatio ei oikein onnistunut,
olin johonkin asiaan jumittunut.
Vasta kun neuvottiin omaatuntoa kuulemaan,
alkoi lyyli kirjoittamaan!
Ahaa,
eihÀn tÀmÀ olekkaan vaikeaa.
PitÀÀ vain istua hiljaa ja kuunnella sisÀisiÀ viestejÀ,
ja johan muuttuu koko elÀmÀ.
Ulla-Maija Mantere -
YmmÀrrÀ en
YmmÀrrÀ en,
mihin unohtuu pieni ihminen.
LÀÀkÀri sanoo: katsotaan,
sÀrkylÀÀkkeistÀ kyllÀ apua saan,
mutta kuka hoitaa koko ihmisen?
Byrokratia vain papereita pyörittÀÀ,
ihminen siinÀ helposti unhoon jÀÀ,
ambulanssikaan ei aina kyytiin ota,
poloista potilasta, jota
kovastikkin voi koskea,
tarjotaanko toistakin poskea?
Vanhus ei vanhainkotiin pÀÀse,
yksin kotiin murehtimaan jÀÀ se,
on hÀnkin pelkkÀ numero vain,
turhaan hÀnelle apua hain.
Vain byrokratia kukoistaa,
on virheet helppo mullan alle piilottaa.
Ulla-Maija Mantere
-
IsÀnmaa
taas tÀnÀÀn sinulle liputetaan.
Arvostetaan sotien veteraaneja
ja kunnioitetaan lottia.
EikÀ unohdeta työtÀ kotirintaman,
heillekkin arvostusta antaa haluan.
Ilman nÀiden ihmisten panosta
ei heiluisi tÀnÀÀn Suomen lippu salossa.
Nyt voimme olla ylpeitÀ vakaasta ja itsenÀisestÀ isÀnmaasta,
jossa nautitaan vapaudesta ja rauhasta.
Ulla-Maija Mantere -
11. presidentti Halonen
Tarja Kaarina Halonen syntyi 24.12 HelsingissÀ
tarkemmin sanottuna Kallion kaupunginosassa,
ja siellÀ hÀn aloitti myös koulunsa.
IsÀ jÀtti perheensÀ Tarjan ollessa kaksivuotias,
maailmansodan takia kai,
vieraantua perheestÀÀn sai.
Tarjan Àiti uudelleen avioitui,
ja isÀpuoli Tarjalle siunukseksi koitui.
EnsimmÀisenÀ suvustaan
Tarja ylioppilaslakin saavuttaa.
HĂ€n oikeustieteen kandidaatiksi valmistui,
varsinkin rikosoikeuteen tutustui.
HÀn aloitti työuransa Luontovalvonta Oy:n lakimiehenÀ,
ja jatkoi Suomen Ylioppilaskuntien Liiton sosiali-ja jÀrjestösihteerinÀ.
Tarja oli SAK;n ensimmÀinen naisjuristi,
ja nÀin ennakkoluuloja karisti.
Tarja oli Suomen Ammattiliittojen KeskusjÀrjestöjen lakimiehenÀ,
toimi Kalevi Sorsan eduskuntasihteerinÀ,
toimi eduskunnassa sosialivaliokunnan puheenjohtajana,
lakiasianvaliokunnan varapuheenjohtajana,
suuren valiokunnan puheenjohtajana,
ja viisi kautta Helsingin kaupunginvaltuustossa.
HÀn on ollut ministerinÀ sosiaali- ja terveysministeriössÀ,
oikeusministerinÀ
ja ulkoasiainministerinÀ.
Aina ei kÀy niin, kuin suunnitellaan,
piti Tarjankin lentÀÀ Rissalaan,
ja siellÀ kurssiemÀntÀnÀ toimia,
vaan jouduttiin muut lentokoneessa olleet koneesta ruumisarkkuun poimia,
Raskaus ja lÀÀkÀri Tarjan pelastivat,
oli kohtalolla hÀnelle toiset suunnitelmat.
Tyttövauva oli joskus mukana eduskunnassakin,
avioliiton pikaisesti karahtaneen huomasin.
Tarja oli mukana niin solidaarisuusliikkeessÀ kuin
puolustamassa ihmisoikeuksia ja rauhaa,
ja vaikka ei kirkkoon kuulukkaan,
hÀn suvaitsevaisuutta opettaa.
HĂ€n on ollut mukana setlementtiliitossa,
jossa ihmisarvot ovat kunniassa.
Monella tapaa
Tarja tahtoo maailmaa parantaa.
HĂ€n on ollut mukana Setassa,
rasismin vastaisessa valtuuskunnassa,
ja romaniasiain neuvottelukunnassa.
Myös ikÀihmisiin Tarja kohdistaa huomion,
toki rakkaita harrastuksia muitakin on:
Tarja on toiminut erilaisissa kulttuuri-ja urheilujÀrjestöissÀ,
taide, kulttuuri, siirtolapuutarhan hoito ja liikunta pyörivÀt ympyröissÀ.
Oli sosialiministerinÀ,
hoiti Pohjoismaisen yhteistyöministerin tehtÀviÀ,
oikeusministerinÀ työskenteli,
ensimmÀisenÀ naispuoleisena ulkoasiainministerinÀ hallituksessa kÀyskenteli.
Presidenttikauden alussa
vain neljÀssÀ maassa maailmassa,
on ollut naispresidentti ennen Suomea.
Tarja kommentoi presidentintehtÀviÀ nÀin:
âPresidentin tulee olla laillinen, vahva ja yhteistyökykyinen!â
(Tarjahan on sydÀmellinen.)
HÀn oli edeltÀjiÀÀn esiintymistavaltaan mutkattomampi,
ja hiljaisesti avioitumalla meidÀt kaikki yllÀtti,
vaikka olikin pitkÀÀn ollut avoliitossa,
uudistuksia nÀhtiin myös linnanjuhlissa.
SiellÀ nÀhtiin nyt enemmÀn nuoria,
kulttuurin edustajia ja kansalaisjÀrjestöjen vaikuttajia.
Tarja tapasi Valkoisessa talossa, George Bushin,
jota myöhemmin arvostelikin
Irakin sodan aloittamisesta
ja kansainvÀlisten sopimusten rikkomisesta.
Tarja osallistui keskusteluun presidentin vallan kaventamisesta,
mutta puolusti oikeutta perustuslaillista.
puuhissaan Tarja korostaa vanhusten aseman heikkoutta,
suomalaista vÀkivaltaa ja uusköyhyyttÀ-
Toisella presidenttikaudellaan
myös YK enemmÀn huomiota saa.
Tarja valitaan KansainvÀlisen naisjohtoverkoston puheenkohtajaksi,
ja YK:n kauppa-ja kehitysjÀrjestön puheenjohtajaksi.
Presidenttikautensa jÀlkeen Halonen jatkaa työtÀÀn
kotimaisissa ja ulkomaisissa jÀrjestöissÀ..... -
Koulukiusaaja
Olenkohan taas ihan hakoteillÀ,
vai onko vÀÀrÀ lÀhestymistapa yleensÀkin meillÀ.
Mietin, mistÀ jouhtuu koulukiusaaminen,
yritin keksiÀ syytÀ sen.
Onkohan niin,
ettÀ kiusaajan tunteet jÀÀvÀt unohduksiin?
HÀn on uhri, ymmÀrrÀn,
kuka tietÀÀ tÀstÀ asiasta enemmÀn?
Kun lapselle pienestÀ asti huudetaan,
oppii lapsi tunteensa kovettamaan.
Ja kovaahan pitÀÀ esittÀÀ,
ettei kukaan pahaa oloa nÀÀ.
Mihin ne tunteet sitten puretaan,
niistÀ koulukiusattu kÀrsiÀ saa.
Onkohan tÀssÀ jÀrkeÀ ollenkaan,
lienee parasta tÀmÀkin runo lopettaa.Ulla-Maija Mantere
-
Lapsen oikeuksien pÀivÀ
Tai oikeastaan koko viikko lasten oikeuksia vietetÀÀn,
mutta 20, pvÀ tÀmÀ viikon alkuna mielletÀÀn.
Tavoitteena on lisÀtÀ Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettavuutta,
(edistÀmmekö nÀin turvallisuutta?)
ja lapsen oikeuksien toteutumista,
tÀssÀ onkn paljon suunnittelemista.
Teemaviikkoon voi osallistua kouluissa,
varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
Jokaisella lapsella on oikeus turvallisuuteen,
lapsilla on oikeus tulevaisuuteen.
Oikeus hyvÀÀn kohteluun,
Leikkimiseen ja haaveiluun?
Lapsen oikeus omana itsenÀÀn olla,
joten luovutaan pakottamisesta sovinnolla
Kasvatetaan lapsia ilolla,
suvaitsevaisuudella ja rakkaudella.
Ulla-Maija Mantere -
10. presidentti Ahtisaari
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari syntyi 23 kesÀkuuta 1937 Viipurissa,
kuoli 16,10 HelsingissÀ,ja vietti varhaislapsuutensa Kuopiossa.
lÀhti evakkoon Viipurista,
Kuopioon ÀitinsÀ kanssa ,
isÀn sotiessa rintamalla.
HĂ€n kirjoitti ylioppilaaksi Oulussa,
opiskeli siellÀ opettajaksi valmistavassa seminaarissa.
Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys Maraa kiinnosti,
uteliaaksi,rohkeaksi ja seuralliseksi netti hÀntÀ luonnehti.
HÀn tutustui Pakistanissa kehitysyhteistyön kÀytÀnnön ongelmiin,
ja tÀstÀ hÀnet myöhemmin myös palkittiin.
Opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa,
ja toimi Ylioppilaiden KansainvÀlisen Avun toiminnanjohtajana
.Martti työskenteli Afrikassa kehtitysaputoimiston sihteerinÀ,
sitten jaosto-ja toimistopÀÀllikkönÀ,
ja työskenteli kehtitysyhteistyöosaston apulaisosastopÀÀllikkönÀ.
Oli mukana pohjoismaiden yhteistyöhankkeessa,
erilaisia kouluja kehittÀmÀssÀ Tansaniaan.
Tapasi nuoruudenystÀvÀnsÀ uudelleen,
ja kerrotaan Martin Eevaa kÀyntikortilla kosineen.
Jo Kuopion aikana
Martti tapasi tulevan vaimonsa.
Eeva ja Martti vuonna 1968 vihittiin,
ja seuraavana vuonna Marko-poika kastettiin.
Martti lÀhetysneuvokseksi nimitettiin
ja samana vuonna jo hÀntÀ suurlÀhettilÀÀksi kutsuttiin.
Seurasi Namivian itsenÀistymishankkeen etenemistÀ,
nautti Namibialaisten luotttamusta,
hÀnet Namibia-valtuutetuksi nimitettiin,
mutta Ahtisaarien matka jatkui New Yorkkiin.
SiellÀ Mara työskenteli YhdistyneissÀ Kansakunnissa,
jatkoi työtÀ Namibian tueksi Yhdysvalloissa,
joka ei silloin vielÀ kyennyt itsenÀistymÀÀn,
joten Mara palasi Suomeen kehityshankkeiden arvostusta kehittÀmÀÀn.
Namibia-prosessin etenemisen seuraaminen jatkui edelleen,
kylmÀn sodan rintamalinjojen murtuminen johti hankkeen etenemiseen.
YK-n pÀÀministerin eritystarkkailijaksi nimitettynÀ Mara taas Namibiaan matkusti,
ja maan itsenÀisyyteen johdatti.
TÀtÀ tapausta Namibialaiset arvostivat niin,
ettÀ Martti ja Eeva Namibian kunniakansalaisiksi nimitettiin.
Maartista tuli Suomen ulkoministeriön valtiosihteeri,
ja tÀtÀ tehtÀvÀÀ Mara mieluisaksi luonnehti.
1994 oli Suomessa voimaksa lama,
politiikkojen maine oli vaakalaudalla.
Presidentiksi pyydettiin kokenutta johtajaa,
joka ei politiikkojen ryvettyneisyydestÀ kÀrsi ollenkaan.
Mara voitti sosiaalidemokraattisesessa puolueessa kÀydyssÀ esivaaleissa
pÀÀministerinÀ toimineen Kalevi Sorsan,
ja kÀvi lÀpi ahkeran presidenttikamppanjan.
Nyt kÀytettiin ensimmÀistÀ kertaa suoraa, kaksivaiheista presidentinvalia,
Elisabeth Rehnin ja Ahtisaaren vÀlillÀ kÀytiin taistoa loppusuoralla.
Martti teki paljon ulkomaanmatkoja,
edisti ulkomaankaupan suhteiden luomista.
Lupasi vaalikamppanjassaan,
ettÀ maakuntamatkoillaan
kerran kuussa tulisi tavallista kansaa tapaamaan.
Ahtisaaren aikana
Suomesta tuli osa EU.ta.
Maran keskeisiÀ ulkopoliittisia linjauksia olivat
Eurooppalaisen turvallisuusjÀrjestelmÀn ja pohjoismaisen yhteistyön edistÀminen,
tÀrkeimpiin tehtÀviin kuului myös Kosovon rauhanneuvottelijan tehtÀvissÀ toimiminen.
Kun jatkosodan pÀÀttymisestÀ tuli 50-vuotta,
antoi presidentti ensimmÀisen rauhanaikaisen pÀivÀkÀskyn,
jakoi tunnustusta sotilaille ja lotille,
heidÀn työstÀÀn itsenÀiselle suomelle.
HÀn oli osallistunut presidenttikaudellaan useisiin kansainvÀlisiin.....Katso ÀÀnirunopuro sivustolta loput
-
Suvaitsevainen
Minua ahdistaa,
kuinka ihmisiÀ hallitaan.
Meille sanotaan,
ettÀ noin tai nÀin ei sanoa saa.
Et saa erottua massasta,
tai voit erorahat noutaa kassasta.
Ja voi poloista,
jos kÀrsit erilaisuudesta.
Erotut vaikka ihonvÀrin takia,
tai kuulet seksuaalisuuden takia lakia.
Erilaiset uskonnot eivÀt hyvÀksy toisiaan,
eikÀ nainen ainakaan suutansa avata saa!
Kuka nÀmÀ sÀÀnnöt on keksinyt,
kuka on meitÀ pimennossa pitÀnyt?
Olisiko vihdoinkin aika olla suvaitsevainen
ja hyvÀksyÀ myös toinen ihminen
Ulla-Maija Mantere -
PyhÀinpÀivÀ,
aiemmin pyhÀinmiestenpÀivÀ
ja Vieporin kekri tÀnÀvuonna samalle pÀivÀlle sattuvat,
ja hieman samankaltaiset ovat myös tapahtumat.
PyhÀinpÀivÀnÀ vainajia muistetaan,
kynttilöitÀ haudoille roudataan.
Kekrin ajankohta taas vaihtelee vuosittain,
tÀllÀisen kÀsityksen netistÀ sain.
29.9 - 6.11 aikana juhlitaan maatalouden syystoimien pÀÀttymistÀ,
kekriaika aikaa vietetÀÀn MikkelinpÀivÀstÀ pyhÀinpÀivÀÀn,
Kekri oli vielÀ 1900 -luvun alussa
kovassa huudossa:
se oli joulua ja pÀÀsiÀistÀkin tÀrkeÀmpi juhla,
jonka nyt on annettu hiipua.
Miten kekri liittyy vainajiin,
tai muihin uskomuksiin?
KekrinÀ piti hillitysti kÀyttÀytyÀ,
ja arvokkaana nÀyttÀytyÀ.
Kekrin toisena pÀivÀnÀ perinteisiin kuului kekrin kiertÀminen,
naamareihin ja nurin kÀÀnnettyihin turkkeihin pukeutuminen.
kekrittÀret kulkivat talosta taloon vaatimassa kestitystÀ uunin sÀrkemisen uhalla,
ja illalla tanssittiin ja pidettiin hauskaa kekritulilla.
Ulla-Maija Mantere
-
Onnea Pohjois-Savon nÀkövammaiset ry
VielÀ, kun luonto kauneuttaan tuhlaa,
vietetÀÀn yhdistyksen 80-vuotisjuhlaa.
Yhdistys alkoi pienestÀ,
vain 20 ihmisestÀ.
Nyt yhdistys on paljon suurempi,
myös vastoinkÀymisissÀ kokeneempi.
Kaikki ei aina mene kuin StÄmsöössÀ,
eteen tulee myös yllÀttÀviÀ kÀÀnteitÀ.
NÀistÀ on yhteistyöllÀ selvitty,
onpa meitÀ ulkopuoleltakin kiitelty.
Silti, yhdistys edistÀÀ yhdessÀ tekemistÀ,
ja erilaisiin tilaisuuksiin menemistÀ.
YhdistyksestÀ vertaistukea saa,
ja yhdistys nÀkövammaisten etuja puolustaa.
TÀstÀ on hyvÀ eteenpÀin ponnistaa,
katsotaan, mitÀ tulevaisuus tuokaan tullessaan.
Olkoon tulevaisuus valoisa,
ja yhdistystoiminta jÀsenilleen mieluisa.
Ulla-Maija Mantere -
Hallowen
Nimi on lyhenne englanninkielisistÀ sanoista
All Hallowens, Eve kaikkien pyhien aatto.
Hallowenin syntyyn on vaikuttanut tapa muinainen,
talven alkamisen pÀivÀ muinaisten kelttien.
TÀllöin vainajahenkien uskottiin liikkuvan,
ja meitÀ silloin vahingoittavan.
Tapa on alkuisin Euroopasta,
vaikka meille se tulikin Amerikasta.
Irlantilaiset ja skotit ja britit aikoinaan
veivÀt tapansa rapakon taa.
Ja nyt meillÀkin Hallowenia juhlitaan,
koti ja juhlapaikat kauheuksilla koristellaan.
Kaiverrettu kurpitsa lienee jo kaikille tuttu,
samoin luurankoa muistuttava nuttu.
MitÀ uutta ja kamalaa
tÀnÀvuonna nÀhdÀ saa?
Ulla-Maija Mantere -
Talviaika
Ja olemme tulleet taas tÀhÀn aikaan vuodesta,
jolloin kelloja pitÀÀ edelleen veivata.
Ja nÀin syksyisin
palaamme tunniksi kesÀÀn takaisin,
ja siirrÀmme kelloja tunnilla taaksepÀin.
Voimme siis nukkua tunnin pitempÀÀn,
ellei sisÀinen kellomme ala aiemmin herÀttÀmÀÀn.
TÀmÀ kellojen siirtÀminen vain turhauttaa,
kun jÀrkeÀ tÀssÀ ei ole ollenkaan.
ElÀimille tÀmÀ on vaikeaa,
enkÀ itsekkÀÀn meinaa sopeutua laisinkaan.
Ulla-Maija Mantere -
Henkisyys
Kuka luulet olevasi?
kun kerrot meille satujasi?
NÀinhÀn meidÀt on opetettu uskomaan,
ja omat taidot piilottamaan.
Olemme kuitenkin ylittÀneet jo rajan,
jossa henkisyys lisÀÀntyy koko ajan.
MinÀ uskon uudelleensyntymÀÀn,
ja aion lupaukseni pitÀÀ.
Olen tullut Àitimaata auttamaan,
rakkaudella parantamaan,
kaikkien korkeimmaksi parhaaksi,
ÀlÀ enÀÀ usko harhaasi.
Ulla-Maija Mantere -
ElÀmÀ
Toisille hieman enemmÀn voimaa suotiin,
mutta silti tasa-arvoisiksi meidÀt tÀnne luotiin.
Joku osaa enemmÀn jotain asiaa,
toinen taas osaa jotain muuta taitoa arvostaa.
Silti, meitÀ kaikkia tÀÀllÀ tarvitaan,
tÀtÀ kokonaisuutta muodostamaan.
Vaikka olemme ehkÀ ulkoisesti erilaisia,
ehkÀ jollainlailla vailinaisia,
TÀmÀ on meissÀ oleva ominaisuus,
ja pitÀÀ silti löytÀÀ itsessÀ oleva arvokkuus.
Ei saa antaa kenenkÀÀn kÀyttÀÀ itseÀ kynnysmattona,
elÀmÀ ei todellakaan ole sen arvoista,
vaan paljon, paljon rikkaampaa,
kuin osaamme kuvitellakkaan.
Ulla-Maija Mantere -
Tositarina
Sade rummutti yöllÀ ikkunaan,
pari tuntia ukkonen raivoaa,
ja pitÀÀ meitÀ hereillÀ,
joten aamu oli hieman nihkeÀ.
Suihkussa ihmettelin,
kun veden kohoavan huomasin.
Vessanpönttö oli tukossa,
kÀy nyt siinÀ vessassa!
IsÀntÀ soittamaan Sakalle,
joka pÀÀsee vasta seuraavana aamuna paikalle.
MitÀs nyt ?
Olo oli hieman hÀmmentynyt.
Vuokrataan mökki yhdeksi yöksi,
tÀmÀn pÀivÀn suunnitelmat menivÀt uusiksi.
Ja aamulla pitÀisi matkustaa,
monien satojen kilometrien taa.
SiispÀ kamat kasaan ja evakkoon,
mutta eihÀn tÀmÀ nyt niin helppoa oo.
Liinavaatteet kotiin unohtui,
tÀstÀhÀn varsinainen farssi sukeutui.
Viimein pÀÀsimme nukkumaan,
olihan pÀivÀssÀ tapahtumaa kerrassaan.
Ulla-Maija Mantere -
IsÀnpÀivÀ
JÀlleen isÀnpÀivÀÀ vietetÀÀn,
ja isÀlle jotain hauskaa keksitÀÀn.
IsÀlle kortteja tuodaan,
ehkÀ joku lahjakin suodaan.
Kahvit sÀnkyyn kannetaan,
ja isÀlle halauksia annetaan.
NÀinhÀn se pitÀisi olla,
vaan jos jossain vaiheessa kaatunut on jolla,
eikÀ isÀÀ enÀÀ elÀmÀssÀ nÀy,
miten silloin tÀlle ihannekuvalle kÀy?
TiedÀn kyllÀ jonkun yksinhuoltaja-isÀnkin,
jotka lapsistaan huolehtivat hyvinkin.
Joka tapauksessa, tÀnÀÀn isÀlle liputetaan,
ja toivottavasti sitÀ poissaolevaa isÀÀkin muistetaan.
Ulla-Maija Mantere - Laat meer zien
