Afgespeeld
-
Vuoden ensimmäisessä jaksossa Maria, Jukka ja farmaseutti Suvi Pajarre-Sorsa keskustelevat myrkytyksistä Suomessa ja tarkemmin juuri Myrkytystietokeskuksen toiminnasta. Mitä myrkytyksellä tarkoitetaan ja millainen Suomen ”myrkytysskene” useimmiten on? Milloin Myrkytystietokeskukseen kannattaa soittaa, kuka sieltä vastaa ja mitä apua sieltä saa? Miten riskinarvio myrkytyksissä tehdään ja mitä tietoja ammattilaisen olisi hyvä osata kertoa, jotta saa vastauksesta parhaan hyödyn?
-
Tänään käynnistyy RADplus -podcastin viiden jakson CBRNE-aiheinen kesäsarja!
Näissä ensi- ja akuuttihoitoa sekä toksikologiaa yhdistävissä jaksoissa Maria keskustelee anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Pietari Heleniuksen kanssa, joka on aiheeseen perehtynyt ensihoitolääkäri HUS Akuutissa (EHE10).
Ensimmäisessä jaksossa paneudutaan aluksi hieman CBRNE-termin taustoihin; mistä aiheessa onkaan kyse ja milloin käsissämme on CBRNE-tilanne? Puhutaan tehtävien luonteesta, miniviranomaistyöstä ja vastuista; kuka tilanteita johtaa, miten viranomaisvastuut jakautuvat tehtävillä - ja toisaalta varautumisen ja valvonnan suhteen. Kuullaan myös Pietarin näkemys siitä, mitä todennäköisiä CBRNE-uhkia saattaisimme kohdata Suomessa - ja mitä CBRNE-tilanteita maailmalla on tapahtunut, joista ottaa oppia. Pohditaan myös, miten näitä voisi ehkäistä tai riskejä minimoida sekä miten voimme niihin varautua.
Kesän aikana paneudumme tarkemmin kemiallisiin (C), biologisiin (B) ja säteilyyn (RN) liittyviin uhkatilanteisiin sekä omana jaksonaan myös dekontaminaatioon. -
Tällä viikolla RADplus-tiimin vieraana on neurologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori, apulaisylilääkäri Anne-Mari Kantanen Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta. Anne-Marin kanssa puhutaan akuuteista neurologista oireista ja erityisesti niiden tutkimisesta nimenomaan ensihoidon ja akuuttilääkärin tai -hoitajan näkökulmasta. Miten “pahat” ja kiireelliset neurologiset tilanteet (kuten tulpat ja vuodot) voi erottaa kliinisen statuksen keinoin ei-niin-kiireellisistä? Millainen on riittävä neurologinen status päivystyksen tai ensihoidon etulinjassa? Miksi "karkea neuro" ei ole ok? Voiko tajuttoman potilaan neurologiaa arvioida? Miten? Miksi puristusvoimat eivät aina kerro tarpeeksi ja miten raajapuolioireet olisi hyvä testata? Milloin voi ensihoidon keinoin epäillä toiminnallista oirekuvaa?
-
Tässä jaksossa puidaan ns. akuutin vatsan syitä ja hoitoja HUS vatsakeskuksen päivystyskirurgian yksikön gastrokirurgi Matti Tolosen kanssa. Mitä termillä "akuutti vatsa" tarkoitetaan? Miten vatsakipuinen potilas tutkitaan: miten mahaa pitää painaa ja mitä laboratoriokokeet sekä kuvantaminen kertovat? Erityisesti paneudutaan pahimpiin eli ns. “tappajiin” - niihin akuutin vatsan syihin, jotka pitäisi osata tunnistaa ja saada hoitoon välittömästi - samaan tapaan kuin sepsis, ST-nousu- tai aivoinfarktitkin. Jaksossa kuullaan myös Matin terveiset ensihoidon ja päivystysten etulinjaan sekä puretaan myytti, ettei vatsakipuista potilasta saisi kipulääkitä ennen kirurgin tutkimusta.
-
Ensihoidon avausjaksossa Maria keskustelee kardiologi Ilkka Tieralan kanssa yhdestä ensihoidon ja päivystysten yleisimmästä potilasryhmästä – rintakipuisen potilaan kohtaamisesta ja sepelvaltimokohtauksen tunnistamisesta. Mistä ne riskipotilaat tunnistaa? Mitä EKG kertoo ja voiko sillä poissulkea sydäninfarktin mahdollisuuden? Milloin voi ”äksätä” – vai voiko koskaan? Miten anamneesi otetaan ja mitä ne päätökseen vaikuttavat merkittävät riskitekijät ovatkaan? Pitäisikö troponiini määrittää jo kentällä? Miten kardiologi päättää STEMIssä: liuotus vai primääri PCI? Entä milloin ne nSTEMI-potilaat pitää angioida? Lisäksi käydään läpi myös sepelvaltimokohtausten muuta lääkehoitoa ja esimerkiksi milloin beetasalpaus on aiheen – vai onko? Innolla jäämme odottamaan Ilkan seuraavaa vierailua, jolloin pureudumme EKG-diagnostiikkaan.
-
HUOM! Jakso on äänitetty helmikuun 2020 alussa ja aihetta on käsitelty tuolloin saatavilla olleen tiedon sekä epidemiatilanteen valossa. Ajantasaiset THL:n ohjeet terveydenhuollon yksiköille löytyvät THL:n verkkosivuilta.
Koronavirukset aiheuttavat yleensä lieviä hengitystie-infektiota, ja harvemmin keuhkokuumeen, joka hauraille ja sairaille voi olla kohtalokaskin. Viimeisen 20 vuoden aikana tunnetaan kolme eläinsyntyistä koronainfektiota, SARS, MERS ja nyt Wuhanilainen “uusi” koronavirus 2019-nCoV.
Vaikka mediassa vilahtelevat otsikot “tappajavirus” ja sanat epidemia ja pandemia, niin millainen uusi koronavirus oikeastaan on ja pitääkö olla huolissaan? Ja onko muualla kuin Aasiassa kyse edes epidemiasta?
RADplus -podcastin uudessa EXTRA-osiossa asiantuntija Eeva Ruotsalainen kertoo, miten tällainen epäilty epidemiatilanne etenee, miten tietoa kertyy - ja mitä juuri nyt voidaan sanoa uudesta koronaviruksesta. Puhutaan mitä nimenomaan ensi- ja akuuttihoidossa työskentelevien tulisi tietää viruksesta ja miten toimia epäilytilanteissa.
Kerrataan myös pisaratartuntojen estokeinot eli ne #perusasiat joita noudatetaan, kun ollaan lähikontakteissa myös niissä muissakin yleisemmissä infektioepäilyissä, joilta niiltäkin oletettavasti halutaan välttyä, kuten kaikki ne muut hengitystieinfektiot tai vaikkapa norovirus.
