Afleveringen
-
Juhannus on takana. Ja nyt sun mielessÀ saattaa olla yks ajatus: "KesÀ on jo niin pitkÀllÀ, ettÀ ei kannata enÀÀ tÀllÀ kaudella. Aloitetaan syksyllÀ uudestaan."
TÀssÀ QuickCast-jaksossa puhutaan, miksi tÀmÀ ajatus on harhaa. Ja miksi juhannuksen jÀlkeinen viikko on itse asiassa parempi hetki aloittaa kuin moni uskoo.
KĂ€ymme lĂ€pi kaks ihmismielen tutkittua mekanismia: miksi muistijĂ€lki viime kesĂ€stĂ€ ohjaa sun pÀÀtöksiĂ€, vaikka se ei ole ennuste â ja miksi what-the-hell-efekti saa sut keskeyttĂ€mÀÀn, kun jokin on jo "menossa pieleen".
Mukana on tarina yhdestÀ asiakkaasta, joka tuli viime kesÀnÀ juuri juhannuksen jÀlkeen ilmaiseen tutustumiseen. HÀn sanoi tismalleen nÀin: "KesÀloma on syy, ei este." Talvella hÀn kertoi mulle, miltÀ tuntui katsoa taaksepÀin. Sen lauseen muistan vielÀkin.
Jakso on sinulle, joka olet kerran taas miettinyt, ettÀ ehkÀ aloittaisi syksyllÀ. TÀllÀ kertaa kuuntele loppuun ennen kuin pÀÀtÀt.
Tilaa ElÀmÀ Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja.
-
VÀsymys, joka ei lÀhde nukkumalla. Matala vire, vaikka mikÀÀn ei ole varsinaisesti hullusti. Tunnistatko?
TÀssÀ jaksossa puhutaan siitÀ, miten liikunta vaikuttaa mieleen ja jaksamiseen - ei lihaksiin, vaan vireeseen ja mielialaan. KÀyn lÀpi, mitÀ BMJ:ssÀ julkaistu laaja tutkimus kertoo: mitkÀ lajit toimivat parhaiten, miksi teholla on vÀliÀ, ja miten pÀÀset alkuun, vaikka et liikkuisi tÀllÀ hetkellÀ lainkaan.
Jakso on sinulle, jos jaksaminen on tiukassa ja mietit, kannattaako liikkeelle lÀhteminen - tai jos haluat ymmÀrtÀÀ, miksi treeni tekee hyvÀÀ myös pÀÀlle.
Jos jakso herÀtti ajatuksia, laita minulle viestiÀ esimerkiksi facebookin tai instagramin kautta - jutellaan lisÀÀ.
Tilaa ElÀmÀ Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja.
LĂ€hteet: [1] Noetel ym., 2024 â Liikunnan vaikutus masennukseen: systemaattinen katsaus ja verkkometa-analyysi. BMJ.
-
Zijn er afleveringen die ontbreken?
-
MitÀ kunto oikeasti tarkoittaa? Ja kuka on hyvÀssÀ kunnossa? Yksinkertaiselta kuulostava kysymys menee nopeasti monimutkaiseksi.
TĂ€ssĂ€ jaksossa avataan kunto kolmesta nĂ€kökulmasta. Ensin Greg Glassmanin alkuperĂ€inen sairausâterveysâkunto -jatkumo (CrossFit Journal, 2002) - kunto puskurina sairautta vastaan, ei vain sen puuttumisena. Toiseksi se, mikĂ€ Glassmanin mallista usein unohtuu: kunto on profiili, ei yksi luku. Ja kolmanneksi tĂ€rkein kysymys tavalliselle ihmiselle - mihin sinun kehosi pitÀÀ oikeasti pystyĂ€ omassa elĂ€mĂ€ssĂ€si?
Jakso on tarkoitettu sinulle, joka mietit aloittamista, harkitset kunnon kohentamista tai vaan haluat ymmÀrtÀÀ, mistÀ koko kuntoilussa on kyse. Saat kolme konkreettista askelta, joilla pÀÀset eteenpÀin - omasta lÀhtötasostasi.
Tilaa ElÀmÀ Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja.
LĂ€hteet:
[1] Glassman, Greg. What is Fitness? â CrossFit Journal, 2002. Kunnon mÀÀritelmĂ€, kymmenen fyysistĂ€ taitoa ja sairausâterveysâkunto -jatkumo.
[2] GarcĂa-Hermoso, A. ym. Cardiorespiratory fitness is a strong and consistent predictor of morbidity and mortality among adults â British Journal of Sports Medicine, 2024. Yhteenveto 26 meta-analyysistĂ€, yhteensĂ€ 20,9 miljoonaa havaintoa: korkea kestĂ€vyyskunto pienentÀÀ kokonaiskuolleisuutta noin 50 %.
[3] Weeldreyer, N. R. ym. Cardiorespiratory fitness, body mass index and mortality: a systematic review and meta-analysis â British Journal of Sports Medicine, 2024. HyvĂ€ kestĂ€vyyskunto suojaa kuolleisuudelta riippumatta painoindeksistĂ€. -
Useimmat elĂ€mĂ€ntapamuutokset hiipuvat kolmessa kuukaudessa â ei tahdonvoiman puutteen takia, vaan siksi, ettĂ€ ne aloitetaan vÀÀrin. TĂ€ssĂ€ jaksossa Ville Huttunen avaa kolme yleisintĂ€ ansaa, joihin ihmiset astuvat, ja viisi periaatetta, jotka tekevĂ€t muutoksesta kestĂ€vĂ€n.
Jakson aikana kÀydÀÀn lÀpi:
- Miksi "kaikki kerralla" -aloitus kaatuu kahdessa viikossa
- "Sitten kun aloitan, aloitan kunnolla" -ansa ja miksi se on yks isoimmista vitkuttelun muodoista
- Miksi kesĂ€ voi olla paras hetki aloittaa â ei pahin
- MitĂ€ tutkimus sanoo uuden tavan muodostumisajasta (vaihteluvĂ€li 18â254 pĂ€ivÀÀ)
- Viisi periaatetta, jotka kantavat muutoksen myös vaikeiden kausien lÀpi
- MitĂ€ tehdÀÀn konkreettisesti, kun lipsahdus tuleeJakso on suunnattu erityisesti aikuisille, jotka ovat yrittĂ€neet aiemmin ja luovuttaneet â ja kaikille, jotka miettivĂ€t, kannattaako kesĂ€ siirtÀÀ aloittaminen syksyyn.
Jakson lopussa: ilmainen ElÀmÀntapamuutos 101 -opas, joka avaa 12 kuukauden mallin askel kerrallaan. Saat sen WhatsAppissa numerosta +358 40 775 3367.
LĂ€hteet:
[1] Lally, P. ym., 2010 â Tutkimus uuden tavan muodostumisesta (keskimÀÀrin 66 pĂ€ivÀÀ, vaihteluvĂ€li 18â254 pĂ€ivÀÀ). Julkaistu European Journal of Social Psychology.
[2] Wood, W. & Neal, D.T., 2007 â Tapojen automatisoitumisen pitkĂ€kestoinen aikajĂ€nne (12â24 kk). Psychological Review.Tilaa ElĂ€mĂ€ Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja.
Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi
Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elÀmÀ-kunnossa/id1844556634?l=fi -
Olet 40+. Mietit, pitÀisikö ruveta liikkumaan. Mutta sisÀllÀ jokin sanoo: "Olen liian huonossa kunnossa." "SelkÀ ei kestÀ." "TÀmÀ ei taida olla minun ikÀisille."
TĂ€ssĂ€ QuickCast-jaksossa kĂ€ydÀÀn lĂ€pi, miksi aloittaminen tuntuu vaikealta â ja miksi se ei ole sun heikkous, vaan biologiaa. Amygdala, homeostaasi, tappioaversio ja automatisoitunut kĂ€yttĂ€ytyminen â nĂ€mĂ€ neljĂ€ asiaa selittĂ€vĂ€t, miksi mieli tekee vastarintaa juuri silloin, kun keho kaipaisi muutosta.
Mutta ennen kaikkea: tĂ€mĂ€ jakso kertoo, mitĂ€ tapahtuu, kun pÀÀsee yli aloituksen kynnyksen. Asiakkaat kertovat omilla sanoillaan, miten arjen pienet asiat ovat helpottuneet â sukat ja kengĂ€t aamulla, puhelimen poiminta lattialta, lasten kanssa leikkiminen. Yksi asiakas sanoo: "Tammikuun jĂ€lkeen en ole syönyt yhtÀÀn sĂ€rkylÀÀkettĂ€."
Ja sen lisÀksi: yllÀtys, joka tulee kaikille. Elinvoimaisuus palaa nopeammin kuin uskot. Ei kuukausissa, vaan viikoissa.
Jakso on sinulle, joka olet ehkĂ€ jo pitkĂ€n aikaa miettinyt aloittamista, mutta odottanut "parempaa hetkeĂ€". TĂ€mĂ€ jakso kertoo, miksi sitĂ€ parempaa hetkeĂ€ ei koskaan tule â ja miksi nyt on se hetki, jota olet odottanut.
Tilaa ElÀmÀ Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja.
-
MitÀ HYROX on, ja miksi siitÀ on tullut maailman nopeimmin kasvava kuntoilulaji?
Toukokuun 9. pÀivÀ Helsingin Messukeskukseen kerÀÀntyi lÀhes 8 000 ihmistÀ Suomen ensimmÀiseen kansainvÀliseen HYROX-tapahtumaan. Mukana oli myös VieremÀn oma Iivo Niskanen, kolminkertainen olympiavoittaja. Mutta hÀn ei tullut sinne voittamaan.
TĂ€ssĂ€ jaksossa kĂ€yn lĂ€pi, mikĂ€ HYROX oikeasti on, mistĂ€ se on tullut ja miksi se eroaa monesta muusta kuntoilukisasta. SelitĂ€n, miksi HYROX on enemmĂ€nkin kisailua kuin kilpailua â ja miksi tĂ€mĂ€ tekee siitĂ€ houkuttelevan tavalliselle kuntoilijalle.
Kuulet myös, mitÀ Niskanen itse sanoi kokemuksesta, ja miksi hÀnen asenteensa kertoo paljon koko lajin ytimestÀ.
Jakso on tarkoitettu kuuntelijalle, joka haluaa ymmĂ€rtÀÀ HYROXin perusteet ennen mahdollista osallistumista â tai vain ymmĂ€rtÀÀ, mistĂ€ lajista somessa puhutaan.
Tilaa ElÀmÀ Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja.
-
MitÀ tapahtuu intron jÀlkeen? TÀmÀ on yksi yleisimmistÀ kysymyksistÀ, joita kuulen aloittavilta asiakkailta. Ja juuri tÀhÀn vastataan tÀssÀ jaksossa.
KĂ€yn lĂ€pi, miten ensimmĂ€inen kuukausi kĂ€ytĂ€nnössĂ€ etenee CrossFit Iisalmessa. PĂ€ivÀÀ ennen ensimmĂ€istĂ€ tapaamista saat valmentajalta WhatsApp-videon. Itse ensimmĂ€inen treeni on aina kahdestaan â ei ryhmĂ€ssĂ€, ei muiden katseiden alla. SieltĂ€ polku haarautuu sun tavoitteiden mukaan: joku siirtyy ryhmĂ€tunneille nopeasti, joku kĂ€y ensin useamman kerran kahdestaan, joku jatkaa pelkĂ€stÀÀn valmentajan kanssa.
Jakso on sinulle, joka mietit aloittamista â ja sinulle, joka olet juuri aloittamassa. KĂ€sittelemme myös skaalauksen periaatteen, sovelluksen oppimisen, ja ravitsemuksen roolin osana kokonaisuutta.
EnsimmÀinen kuukausi ei vaadi sinulta tÀydellisyyttÀ. Se vaatii sen, ettÀ tulet paikalle. Loput hoidetaan.
LĂ€hdeviitteetCrossFit Iisalmi, sisĂ€inen On-Ramp -kĂ€sikirja (2026) â Henkilökohtaisen On-Ramp-prosessin kuvaus
Wood, W. & RĂŒnger, D. (2016) â 43 % pĂ€ivittĂ€isistĂ€ toimista automaattisia
LeDoux, J. (1996) â Amygdalan nopea uhkareaktio
Kahneman, D. (2011) â Tappioaversio, menetykset painotetaan 2x voittoihin nĂ€hden
Gollwitzer, P. M. (1999) â Konkreettinen suunnitelma vs. yleinen aikomus
Lally, P. et al. (2010) â Uuden tottumuksen automatisoituminen ~66 pĂ€ivĂ€ssĂ€
-
Moni miettii ilmaisen intron varaamista, mutta jÀÀ epÀröimÀÀn. PitÀÀkö olla kunnossa? Joutuuko treenaamaan? Onko pakko sitoutua johonkin?
TĂ€ssĂ€ jaksossa Ville kĂ€y lĂ€pi vaihe vaiheelta, mitĂ€ ilmaisessa introssa oikeasti tapahtuu â ja mitĂ€ siellĂ€ ei tapahdu. Saat selkeĂ€n kuvan siitĂ€, mitĂ€ odottaa, miksi keskustelu on rakennettu juuri nĂ€in, ja mitĂ€ introsta jÀÀ kĂ€teen, vaikka et pÀÀttĂ€isi aloittaa mitÀÀn.
TĂ€mĂ€ jakso on sinulle, jos olet joskus klikannut intro-linkkiĂ€ mutta sulkenut sen, koska tuntui ettĂ€ pitĂ€isi olla "vĂ€hĂ€n paremmassa kunnossa ennen kuin voi tulla". Ville kertoo suoraan, miksi tĂ€mĂ€ ajatus on yleisin syy lykĂ€tĂ€ aloittamista â ja miksi se on samalla yleisin vÀÀrinkĂ€sitys.
Kuuntele, niin tiedÀt tarkalleen, mihin olet tulossa. Sen jÀlkeen pÀÀtös aloittaa tai olla aloittamatta on helppo tehdÀ.
-
Miten rakennat arjen, joka kestÀÀ? Ja miten palaat, kun se lipsuu?
TÀssÀ resilienssi-sarjan viimeisessÀ jaksossa mennÀÀn kÀytÀntöön. Kuulet kolme askelta, joilla vahvistat omaa resilienssiÀsi: omat ei-neuvoteltavat, suojattu palautuminen ja ympÀristö, joka kannattelee. Motivaatio on polttoainetta, joka loppuu. Rakenne on moottori, joka pyörii ilman polttoainetta.
LĂ€hteet:
[1] Gollwitzer, P.M., 1999 â Implementation intentions. American Psychologist.
[2] Lally, P. et al., 2010 â How are habits formed. European Journal of Social Psychology.
[3] Trenz, E. et al., 2024 â Promoting new habits at work. JOOP.
[4] Bonanno, G.A., 2021 â The resilience paradox. European Journal of Psychotraumatology.
[5] Neumann, R.J. et al., 2022 â Physical fitness and resilience. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci.
[6] Lo Martire, V. et al., 2024 â Improving sleep to improve stress resilience. Current Sleep Medicine Reports.
-
Miksi jotkut viikot sujuvat helposti ja toiset kaatuvat yhteen huonoon pĂ€ivÀÀn? Ero ei ole sattumaa eikĂ€ luonteenpiirre â se on seurausta siitĂ€, millainen pohja sinulla on alla.
TĂ€ssĂ€ jaksossa kĂ€ydÀÀn lĂ€pi resilienssin neljĂ€ rakennusainetta: uni, liike, ihmiset ja palautuminen. Kuulet, miksi nĂ€mĂ€ eivĂ€t ole bonuksia vaan perustuksia â ja saat yhden konkreettisen keinon, jolla voit parantaa untasi ja resilienssiĂ€si heti tĂ€nÀÀn.
Jakso on toinen osa kolmen jakson resilienssi-sarjaa.
LĂ€hteet:
[1] Lo Martire, V. et al., 2024 â Improving sleep to improve stress resilience. Current Sleep Medicine Reports.
[2] Neuron (Cell Press), 2025 â Sleep and the recovery from stress.
[3] Ozbay, F. et al., 2007 â Social support and resilience to stress. Psychiatry (Edgmont).
[4] Neumann, R.J. et al., 2022 â Physical fitness and resilience to modern life stress. European Archives of Psychiatry and Clinical Neuroscience.
[5] Rimmele, U. et al., 2007 â Trained men show lower cortisol and heart rate responses to psychosocial stress. Psychoneuroendocrinology.
[6] Bonanno, G.A., 2021 â The resilience paradox. European Journal of Psychotraumatology.
[7] StatPearls (NCBI), 2024 â Physiology, Stress Reaction.
-
Miksi jotkut ihmiset nÀyttÀvÀt kestÀvÀn enemmÀn kuin toiset? Ja miksi useimmat meistÀ aliarvioivat omaa kykyÀÀn palautua?
TĂ€ssĂ€ jaksossa avataan, mitĂ€ resilienssi oikeesti tarkoittaa â ja miksi se ei ole sitĂ€, mitĂ€ useimmat luulee. Resilienssi ei ole tunteettomuutta, poikkeuksellista kovuutta tai synnynnĂ€inen lahja. Se on opittava taito.
Jakso on ensimmÀinen osa kolmen jakson resilienssi-sarjaa. Kuulet, miksi noin kaksi kolmasosaa ihmisistÀ osoittaa resilientin toipumiskaaren vakavienkin vastoinkÀymisten jÀlkeen, miten joustavuus on tÀrkeÀmpÀÀ kuin kovuus, ja miksi fyysinen harjoittelu on yksi tehokkaimmista tavoista rakentaa resilienssiÀ.
Kenelle: Kaikille, jotka haluavat ymmĂ€rtÀÀ omaa kestĂ€vyyttÀÀn paremmin â ja erityisesti niille, jotka luulevat ettei heissĂ€ ole resilienssiĂ€.
Kuuntele ja kerro, tunnistatkö itsesi.
LĂ€hteet:
[1] Bonanno, G.A., 2004 â Loss, trauma, and human resilience. American Psychologist.
[2] Bonanno, G.A., 2021 â The resilience paradox. European Journal of Psychotraumatology.
[3] Galatzer-Levy, Huang & Bonanno, 2018 â Meta-analyysi: resilienssi yleisin toipumiskaari.
[4] APA â Resilience: opittava taito, ei synnynnĂ€inen piirre.
[5] Philippi et al., 2024 â Lihasvoima stressiresilienssin ennustajana. Leibniz Institute for Resilience Research.
[6] Liu et al., 2024 â Fyysinen aktiivisuus ja psykologinen resilienssi. Frontiers in Psychology.
-
MitĂ€ jos lahjakkuus ei olekaan synnynnĂ€istĂ€ â vaan harjoittelun tulosta?
TĂ€ssĂ€ jaksossa Ville Huttunen yhdistÀÀ Carol Dweckin mindset-tutkimuksen ja Daniel Coylen The Talent Code -kirjan keskeisen ajatuksen: se, mitĂ€ me kutsumme lahjakkuudeksi, on biologinen muutos, joka syntyy oikeanlaisesta harjoittelusta. Hermokuituja ympĂ€röivĂ€ myeliini vahvistuu, kun harjoittelemme oman tason ylĂ€rajalla â juuri siinĂ€ kohdassa, missĂ€ virheitĂ€ tulee ja joudumme ponnistelemaan.
Ville avaa myös, miten CrossFitin threshold training â kynnysharjoittelu â toteuttaa samaa periaatetta kĂ€ytĂ€nnössĂ€. Valmentaja pitÀÀ sinut kasvun rajalla: ei liian helpolla, ei liian vaikealla, vaan juuri siinĂ€ kohdassa, missĂ€ kehitys tapahtuu.
Jakso on sinulle, jos olet koskaan ajatellut "en ole urheilullinen" tai "en ole sellainen ihminen". TÀmÀ jakso osoittaa, miksi se uskomus ei pidÀ paikkaansa.
TÀmÀ on mindset-sarjan kolmas ja viimeinen osa. Laita Villelle viestiÀ, jos sarja herÀtti ajatuksia.
LĂ€hteet:
[1] Dweck, C. S., 2006 â Mindset: The New Psychology of Success. Ajattelutavan vaikutus oppimiseen ja kehittymiseen.
[2] Coyle, D., 2009 â The Talent Code. SyvĂ€harjoittelu, myeliini ja huippuosaamisen synty.
[3] CrossFit, Inc. â Level 1 Training Guide. Threshold training ja mechanics-consistency-intensity -malli.
-
Miten jotkut ihmiset uskaltavat kokeilla uutta, vaikka pelottaa â ja toiset eivĂ€t?
TĂ€ssĂ€ jaksossa Ville avaa kasvun asenteen â growth mindsetin â kĂ€ytĂ€nnön merkitystĂ€. EdellisessĂ€ jaksossa puhuttiin muuttumattomuuden asenteesta ja siitĂ€, miten se pysĂ€yttÀÀ. Nyt mennÀÀn toiselle puolelle: mitĂ€ tapahtuu, kun uskoo, ettĂ€ kykyjĂ€ voi kehittÀÀ?
Dweckin tutkimus osoittaa, ettÀ kasvun asenne ei tarkoita sitÀ, ettei pelota. Se tarkoittaa, ettei anna pelon pÀÀttÀÀ. Jaksossa kÀydÀÀn lÀpi, miten ympÀristön valinta vaikuttaa ajattelutapaan, miten tunnistaa fixed mindsetin aktivoitumisen ja miten suhdetta epÀonnistumiseen voi muuttaa.
Jakso on sinulle, jos haluat ymmÀrtÀÀ, miksi ympÀrillÀsi olevat ihmiset ja ympÀristöt vaikuttavat kehittymiseesi enemmÀn kuin uskotkaan.
TÀmÀ on toinen osa kolmen jakson sarjaa. Kolmannessa jaksossa pureudutaan harjoittelun biologiaan.
LĂ€hteet:
[1] Dweck, C. S., 2006 â Mindset: The New Psychology of Success. Kasvun asenteen vaikutus oppimiseen, ihmissuhteisiin ja suorituskykyyn.
-
Miksi niin moni ihminen tietÀÀ, mitĂ€ pitĂ€isi tehdĂ€ â mutta ei silti tee sitĂ€?
TĂ€ssĂ€ jaksossa Ville Huttunen avaa Carol Dweckin tutkimusta kahdesta ajattelutavasta ja sitĂ€, miten uskomus omien kykyjen pysyvyydestĂ€ â muuttumattomuuden asenne eli fixed mindset â rakentaa nĂ€kymĂ€ttömiĂ€ esteitĂ€. Kun uskot, ettĂ€ kyvyt on kiveen hakattuja, jokainen uusi tilanne muuttuu testiksi: onnistunko vai epĂ€onnistunko?
Jakso on sinulle, jos olet koskaan miettinyt, miksi et uskalla aloittaa jotain uutta, miksi luovutat liian helposti tai miksi avun pyytĂ€minen tuntuu vaikealta. Ville kertoo myös todellisista esimerkeistĂ€ CrossFit Iisalmen salilta â ihmisistĂ€, joiden suurin este ei ollut kunto, vaan pelko.
TÀmÀ on ensimmÀinen osa kolmen jakson mindset-sarjaa. Seuraavissa jaksoissa pureudutaan kasvun asenteeseen ja harjoittelun biologiaan.
Jos tunnistit itsesi, laita Villelle viestiĂ€ â jutellaan lisÀÀ.
LĂ€hteet:
[1] Dweck, C. S., 2006 â Mindset: The New Psychology of Success. Tutkimus kahdesta ajattelutavasta ja niiden vaikutuksesta kĂ€yttĂ€ytymiseen.
[2] Coyle, D., 2009 â The Talent Code. Tutkimus siitĂ€, miten huippuosaaminen syntyy harjoittelun, ei synnynnĂ€isen lahjakkuuden kautta.
-
Oot sĂ€ huomannu, ettĂ€ portaat hengĂ€styttÀÀ tai kauppakassi tuntuu raskaammalta â vaikka mikÀÀn ei nĂ€ytĂ€ muuttuneen? TĂ€ssĂ€ jaksossa selvitetÀÀn, mistĂ€ se oikeasti johtuu.
Lihasvoima heikkenee nopeammin kuin lihasmassa. Syy ei ole lihaksessa â vaan hermostossa, joka hidastuu ensin. TĂ€mĂ€ selittÀÀ monen arjen muutokset jo nelikymppisenĂ€.
Mutta hyvĂ€ uutinen on se, ettĂ€ hermosto reagoi harjoitteluun yllĂ€ttĂ€vĂ€n nopeasti. Jaksossa kĂ€ydÀÀn lĂ€pi tuore tutkimusnĂ€yttö siitĂ€, miten iĂ€kkÀÀtkin aikuiset ovat parantaneet voimaansa merkittĂ€vĂ€sti jo muutamissa viikoissa â ja miten vuoden raskas harjoittelu voi sĂ€ilyttÀÀ voiman jopa neljĂ€n vuoden ajan.
Jos olet 35â55-vuotias ja mietit, miksi keho ei tunnu toimivan kuten ennen, tĂ€mĂ€ jakso on sinulle. Kuuntele ja ymmĂ€rrĂ€, mitĂ€ voit tehdĂ€ â ja miksi se kannattaa aloittaa nyt.
Haluatko kokeilla miltÀ ohjattu voimaharjoittelu tuntuu? Varaa ilmainen intro: crossfitiisalmi.com
LĂ€hteet: [1] TĂžien et al., 2025 â Katsausartikkeli raskaan voimaharjoittelun vaikutuksista ikÀÀntyneillĂ€ (J Cachexia Sarcopenia Muscle) [2] Bloch-Ibenfeldt et al., 2024 â LISA-tutkimus: raskaan voimaharjoittelun pitkĂ€aikaisvaikutukset jalkavoimaan (BMJ Open Sport & Exercise Medicine) [3] Wiedenmann et al., 2025 â Verkostometa-analyysi eri voimaharjoittelumuotojen vaikutuksista ikÀÀntyneillĂ€ (Gerontology)
-
Energia on loppu. Vatsa kasvaa. Keho ei toimi niin kuin ennen.
Moni 35â55-vuotias mies tunnistaa tĂ€mĂ€n â mutta harva ymmĂ€rtÀÀ, mistĂ€ se oikeasti johtuu.TĂ€ssĂ€ QuickCast-jaksossa puhun suoraan keski-ikĂ€isille miehille. KĂ€yn lĂ€pi, miksi lihasmassa vĂ€henee iĂ€n myötĂ€, miten se vaikuttaa insuliiniherkkyyteen, aineenvaihduntaan ja jaksamiseen â ja miksi pelkkĂ€ "liikkumisen lisÀÀminen" ei enÀÀ riitĂ€. SelitĂ€n, mitĂ€ riittĂ€vĂ€ teho voimaharjoittelussa tarkoittaa, miksi raskas kuormitus kehittÀÀ hermostoa ja toimintakykyĂ€, ja miksi moni mies epĂ€onnistuu yrittĂ€essÀÀn yksin.
TĂ€mĂ€ jakso on sinulle, joka haluat enemmĂ€n energiaa, parempaa toimintakykyĂ€ ja tunteen siitĂ€, ettĂ€ hallitset kehoasi â etkĂ€ etsi sixpackia vaan suorituskykyĂ€ arkeen.
Jos tunnistat itsesi tÀstÀ, ÀlÀ jÀÀ pohtimaan. Varaa ilmainen Intro ja tule keskustelemaan, mistÀ sinun kannattaa aloittaa.
LĂHDEVIITTEET[1] Fragala et al., 2019 â NSCA Position Statement: Resistance Training for Older Adults. IkÀÀn liittyvĂ€ lihasmassan vĂ€heneminen ja voimaharjoittelun merkitys toimintakyvylle.
[2] Gordon et al., 2018 â Resistance exercise training and depressive symptoms. Voimaharjoittelun yhteys masennusoireiden vĂ€henemiseen.
[3] Schoenfeld et al., 2017 â Low- vs. high-load resistance training adaptations. Kuorman merkitys voiman ja lihasmassan kehityksessĂ€.
[4] Lauersen et al., 2014 â Exercise interventions and injury prevention. Voimaharjoittelun rooli vammojen ehkĂ€isyssĂ€.
[5] Srikanthan & Karlamangla, 2011 â Muscle mass and insulin resistance. Lihasmassan ja insuliiniherkkyyden vĂ€linen yhteys.
[6] Folland & Williams, 2007 â Adaptations to strength training. Hermoston ja voimantuottonopeuden kehitys voimaharjoittelussa.
[7] Harman et al., 2001 â Age-related decline in testosterone levels in men. Testosteronitasojen asteittainen lasku iĂ€n myötĂ€.
-
Miksi keho tuntuu muuttuvan kesken kaiken â vaikka et ole tehnyt mitÀÀn "vÀÀrin"?
TĂ€ssĂ€ jatko-osassa syvennytÀÀn siihen, miksi voimaharjoittelu on erityisen tĂ€rkeÀÀ menopaussin aikana ja sen jĂ€lkeen. Estrogeenin lasku vaikuttaa luustoon, lihasmassaan, kehon koostumukseen, insuliiniherkkyyteen ja mielialaan. Moni kokee, ettĂ€ keho ei enÀÀ tottele â ja turhautuminen kasvaa.
TÀssÀ jaksossa opit:
MitÀ kehossa tapahtuu hormonimuutosten aikana
Miksi raskas voimaharjoittelu tukee luustoa ja ehkÀisee lihaskatoa
Miten lihasmassa vaikuttaa verensokerin hallintaan ja kehon koostumukseen
Miksi voimaharjoittelu liittyy mielialaan, itsevarmuuteen ja itsenÀisyyteen
TĂ€mĂ€ jakso on suunnattu erityisesti 40â55-vuotiaille naisille, mutta myös puolisoille ja lĂ€heisille, jotka haluavat ymmĂ€rtÀÀ aihetta paremmin.
Jos tÀmÀ resonoi, varaa ilmainen Intro ja tule juttelemaan. Voimaa voi rakentaa missÀ iÀssÀ tahansa.
LĂHDEVIITTEET[1] Howe et al., 2011 â Cochrane-katsaus liikunnan vaikutuksesta luuntiheyteen postmenopausaalisilla naisilla
[2] Maltais et al., 2009 â Menopaussin yhteys lihasmassan ja -voiman muutoksiin
[3] Asikainen et al., 2004 â Liikunnan vaikutukset varhaisessa postmenopausissa (kehon koostumus ja metaboliset tekijĂ€t)
[4] Fragala et al., 2019 â NSCA:n kannanotto voimaharjoittelusta ikÀÀntyvillĂ€ aikuisilla
[5] Gordon et al., 2018 â Vastusharjoittelun yhteys masennusoireiden vĂ€henemiseen
[6] Nordic Nutrition Recommendations, 2023 â Proteiinin saantisuositukset aikuisille ja ikÀÀntyville -
Hiihtoloma paljastaa totuuden. Ongelma ei ole se, miltĂ€ nĂ€ytĂ€t â vaan se, mihin kehosi pystyy.
TÀssÀ QuickCast-jaksossa puhutaan suoraan siitÀ, miksi raskas voimaharjoittelu on tÀrkeÀÀ. Saat samalla selkeÀn vastauksen siihen, miksi et vahingossa muutu "bodariksi", miksi pelkkÀ kevyt pumppailu ei riitÀ voiman kehittÀmiseen ja miksi raskaat painot vahvistavat lihasten lisÀksi jÀnteitÀ, sidekudoksia ja hermoston kykyÀ tuottaa voimaa silloin kun sitÀ tarvitaan.
Opit:
â MitĂ€ "kiinteytyminen" oikeasti tarkoittaa
â Miksi raskas kuormitus kehittÀÀ voimaa ja toimintakykyĂ€ tehokkaammin
â Miten aloitat tĂ€llĂ€ viikolla yksinkertaisella 4 liikkeen ohjelmalla
â MiltĂ€ oikea kuormitus tuntuu aloittelijalleJakso on suunnattu +40-vuotiaille aikuisille, jotka haluavat jaksaa arjessa paremmin mutta eivĂ€t tiedĂ€ mistĂ€ aloittaa.
Jos et halua luopua asioista, joista nautit â aloita nyt. Ja jos et halua tehdĂ€ sitĂ€ yksin, varaa ilmainen Intro osoitteessa crossfitiisalmmi.com ja tule kĂ€ymÀÀn.
LĂHTEET:
[1] Nordic Council of Ministers, 2023 â Nordic Nutrition Recommendations
[2] Cruz-Jentoft et al., 2019 â EWGSOP2
[3] Volpi et al., 2004 â Muscle tissue changes with aging
[4] Ruiz et al., 2008 â Association between muscular strength and mortality
[5] GarcĂa-Hermoso et al., 2018 â Muscular Strength as a Predictor of All-Cause Mortality
[6] Schoenfeld et al., 2017 â Resistance training volume and hypertrophy
[7] American College of Sports Medicine, 2018 â Exercise testing and prescription
-
Oletko joskus jÀttÀnyt treenin vÀliin, koska elÀmÀ on liian stressaavaa? Tai pakottanut itsesi kovaan treeniin, vaikka vÀsytti? TÀssÀ QuickCastissa puretaan stressin ja liikunnan suhde kÀytÀnnöllisesti ja tutkimusnÀyttöön perustuen.
Opit, miten kokonaiskuormitus vaikuttaa palautumiseen, miksi uni ja ruutuaika ovat osa harjoittelua, ja miten rytmitÀt viikkosi niin, ettÀ kehityt ilman ylikuormitusta. KÀymme lÀpi kaksi yleistÀ sudenkuoppaa: liiallinen intensiteetti sekÀ liikunnan lykkÀÀminen stressin vuoksi. Saat selkeÀn mallin viikkorytmiin, konkreettisia keinoja palautumisen priorisointiin sekÀ yhden toimivan itsepuheen mallilauseen.
Aloita tÀnÀÀn: tarkista vireystilasi ennen treeniÀ ja sÀÀdÀ kuormitusta sen mukaan. Pieni onnistuminen riittÀÀ.
LĂHDEVIITTEET
[1] McEwen & Akil, 2020 â Kroonisen stressin fysiologia ja allostaattinen kuormitus (Nature Medicine)
[2] American Academy of Sleep Medicine & Sleep Research Society, 2015 â Aikuisten vĂ€hintÀÀn 7 h unisuositus
[3] National Sleep Foundation, 2015 â 7â9 h unisuositus työikĂ€isille
[4] Fullagar et al., 2015 â Unen vaikutus suorituskykyyn ja palautumiseen (Sports Medicine)
[5] Pedersen & Saltin, 2015 â Liikunnan vaikutus mielialaan ja stressiin (Scand J Med Sci Sports)
[6] Goyal et al., 2014 â Mindfulnessin vaikutus stressiin ja ahdistukseen (JAMA Internal Medicine)
[7] Hatzigeorgiadis et al., 2011 â Itsepuheen vaikutus suorituskykyyn (Perspectives on Psychological Science)
[8] Chang et al., 2015 â Ruutuajan vaikutus uneen ja melatoniiniin (PNAS)
[9] Bratman et al., 2015 â LuontoympĂ€ristön vaikutus stressiin ja aivotoimintaan (PNAS) -
Moni huomaa arjessa pieniÀ muutoksia: keskittyminen herpaantuu helpommin, muisti ei toimi kuten ennen ja työpÀivÀn lopussa ajatukset tuntuvat sumuisilta.
TĂ€ssĂ€ 8 minuutin QuickCastissa kĂ€ydÀÀn lĂ€pi, miksi fyysinen aktiivisuus on yksi tĂ€rkeimmistĂ€ â ja usein aliarvostetuimmista â keinoista tukea aivoterveyttĂ€, muistia ja ajattelun selkeyttĂ€.
Jakso perustuu tutkittuun tietoon ja kĂ€ytĂ€nnön havaintoihin. Ei huippu-urheilua, ei ÀÀripĂ€itĂ€ â vaan realistisia nĂ€kökulmia kiireisen aikuisen arkeen.
Puhumme:
â miten liikkumattomuus vaikuttaa aivojen toimintaan
â miksi aivot reagoivat liikkeeseen nopeasti
â millainen liikunta tukee muistia ja keskittymistĂ€
â mitĂ€ hyötyjĂ€ moni huomaa jo muutamassa viikossaJakso sopii erityisesti kiireisille aikuisille, jotka haluavat pitÀÀ pÀÀn kirkkaana arjen keskellĂ€.
LĂHTEET:
Erickson, K. I. et al.
Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS)
2011Ratey, J. J.
Spark: The Revolutionary New Science of Exercise and the Brain
2008Hillman, C. H., Erickson, K. I., Kramer, A. F.
Nature Reviews Neuroscience
2008World Health Organization (WHO)
Guidelines on Physical Activity and Sedentary Behaviour
2020Kujala, U. M.
Duodecim
2022
Liikunnan merkitys aivoterveydelle ja ikÀÀntymiseen liittyvÀn toimintakyvyn sÀilyttÀmiselle - Laat meer zien