Afleveringen
-
Vuonna 2023 EU:ssa tuli voimaan uusi vastuullisuusraportointia koskeva direktiivi CSRD, jonka tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä ja laajentaa raportointivelvoitetta myös pienempiin yrityksiin. Mikä kaikki siis muuttuu ja millä aikataululla? Entä miten kestävyysraportoinnin uudistukset muokkaavat yrityskenttää ja sijoitustoimintaa? Juontaja Noora Mattilan haastattelussa on innovaatio- ja kehitysyhtiö Dimecc Oy:n projektipäällikkö Lisbet Frey.
-
On arvioitu, että vihreän siirtymän investointitarve Suomessa on vähintään 100 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä. Mitä massiivisen investointiaallon liikkeelle lähteminen vaatii? Entä mikä on valtion rooli rakenteellisen muutoksen mahdollistajana? Juontaja Noora Mattilan haastattelussa on kansanedustaja ja ekonomi Ville Valkonen.
-
Zijn er afleveringen die ontbreken?
-
Valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan asiantuntijat työskentelevät sekä yksityisen että julkisen puolen toimijoiden kanssa. Kaupungeilla ja kunnilla on merkittävä rooli ilmastotyössä, mutta mitkä teemat vihreässä siirtymässä puhuttavat juuri nyt eniten? Entä mitkä ovat tyypillisimpiä väärinkäsityksiä, joihin Motivan asiantuntijat törmäävät? Juontaja Noora Mattilan haastattelussa on Motivan toimitusjohtaja Elina Moisio.
-
3D-tulostuksen ympärillä oli alkuun paljon intoilua. Nyt kun teknologia on osittain vakiintunut, voidaan paremmin arvioida sen toimivuutta – ja puhua myös 3D-tulostuksen kestävyydestä ja päästöistä. Onko 3D-tulostus teollisuuden tuotantotapana niin ympäristöystävällinen kuin usein väitetään? Entä miltä näyttää tulostuksen tulevaisuus? Juontaja Noora Mattilan haastattelussa on Andritz Savonlinna Worksin lisäävän valmistuksen päällikkö Santeri Varis.
-
Eri alkoholilaatujen ympäristökuorman selvittäminen on vaikeaa ja alkoholituotannon päästöistä puhutaan verrattain vähän. Väkevien alkoholijuomien suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät tislauksen energiankulutuksesta. Kyrö Distillery on ruistislaamo, joka yrittää pitää hiilijalanjälkensä kurissa toimimalla paikallisesti. Miten kestävän kehityksen muut puolet, kuten vastuullisuus heijastuvat tislaamon arkeen? Juontaja Noora Mattilan haastattelussa on Kyrö Distilleryn perustaja ja päätislaaja Kalle Valkonen.
-
Me ihmiset olemme lämmittäneet maapallon, joten pystymmekö myös viilentämään sen? Ilmastonmuokkaus on maapallon ilmaston suunnitelmallista muuttamista erilaisin teknisin keinoin. Millaisia investointeja tekniikka vaatisi, ja olemmeko vielä lähelläkään käytäntöä? Ilmastonmuokkauksen mahdollisuuksia, riskejä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia jaksossa avaa kansanedustaja ja ilmastonmuutostutkija Atte Harjanne.
-
Sujuva ja kestävä julkinen liikenne on monen asian summa, jossa myös varikoilla on roolinsa. Millä eri tavoilla varikko voi vauhdittaa Helsingin siirtymistä päästöttömään bussi- ja raitioliikenteeseen? Entä millaisia ovat liikenteen kestävät ratkaisut, jotka jäävät tavalliselta matkustajalta usein huomaamatta? Juontaja Noora Mattilan haastattelussa on Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n hankejohtaja Lotta Koski-Lammi.
-
Vetytalous on nyt hypetyksen aihe erityisesti Keski-Euroopassa. Suomessa vedyn potentiaaliin on herätty vasta hiljattain, vaikka teknologia vihreän vedyn valmistamiseen on jo olemassa. Vety-yhtiö P2X Solutions uskoo, että vedyllä voidaan ratkaista energiankulutuksenongelmia. Onko maailmankaikkeuden yleisin alkuaine ihmelääke vai yksi työkalu lisää pakettiin? Juontaja Noora Mattilan haastattelussa on P2X Solutionsin toimitusjohtaja Herkko Plit.
-
Oululainen Chempolis on kulkenut pitkän tien tutkiessaan biojalostusteknologian mahdollisuuksia. Muurahaishaposta liikkeelle lähtenyt kehityspolku on johtanut teknologiaan, jonka avulla voidaan tehdä muun muassa bioetanolia ja sellukuitua. Yrityksellä on suuria toiveita muun muassa Intiassa, jossa pelloilla poltettava olki voisi korvata merkittävän määrän maailman puuvillatuotannosta. Juontaja Noora Mattilan haastattelussa on Chempoliksen teknologiajohtaja Juha Anttila.
-
Juomien pakkaukset muodostavat 52 prosenttia panimoyhtiö Sinebrychoffin hiilijalanjäljestä, ja siksi pakkausinnovaatiot ovat isossa osassa panimon vastuullisuustyössä. Sinebrychoff on osa Carlsberg-konsernia, joka on kehittänyt jo vuosien ajan ympäristöystävällistä puukuitupulloa. Myös älykäs energianhallintajärjestelmä ja suuri sähkövarasto lukeutuvat vastuullisuustyöhön ja ovat samalla liiketoiminnallisesti kannattava investointi.Tässä jaksossa yhtiön viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Marja-Liisa Weckström kertoo, millaisia tulevaisuuden haasteita panimolla on ja miten innovaatiot ovat osa kestävän kehityksen eteen tehtävää työtä. Keskustelun juontaa Noora Mattila.
-
Tieliikenteestä syntyy noin 20 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä, ja yksi ratkaisu ongelmaan ovat sähköautot. Hallituksen tavoitteena on, että Suomessa olisi jopa 700 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Toistaiseksi niitä on alle 40 000, ja suomalaisilla on tapana ajaa vanhat autonsa romuttamolle asti. Keskon sähköautolatausverkoston, K-Latauksen, vastaava johtaja Tom von Bonsdorff on kuitenkin optimistinen. Tässä jaksossa hän kertoo perusteet optimismilleen sekä sen, millä keinoin sähköautojen määrää ja latausverkon kattavuutta kasvatetaan. Juontajana on Noora Mattila.
-
Vuonna 2021 Pirkanmaalla siirryttiin tehokkaampaan kierrätysaikaan, kun Nokialle avattiin uusi kaksilinjainen biokierrätyslaitos Biomylly. Erityisen Biomyllystä tekee se, että laitos pystyy käsittelemään erikseen biojätteen ja lietteen. Laitoksella on valmius myös ottaa talteen hiilidioksidia, josta on ollut viime aikoina pulaa.Biomyllyn tekninen päällikkö Elina Tiira kertoo, millaista potentiaalia biojätteen käsittelyllä on tulevaisuudessa. Keskustelun juontaa Noora Mattila.
-
Suomalaisen maatalouden päästöt eivät ole paljoakaan laskeneet vuosiin, ja yksi merkittävimmistä päästöjen aiheuttajista on märehtijät. Tämä on yksi isoista haasteista, joita meijeri- ja elintarvikeyhtiö Valio pyrkii ratkomaan. Tässä jaksossa Valion vastuullisuusjohtaja Hanna Hiekkamies avaa yhtiön vastuullisuustyön näkymiä ja sitä, miten päästöjä vähennetään laaja-alaisesti ja pitkäjänteisesti. Keskustelun juontaa Noora Mattila.
-
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kouriintuntuvasti elintarviketeollisuudessa. Sadot kuivuvat, raaka-aineiden saatavuus sakkaa ja hinnat nousevat.Elintarvikeyhtiö Pauligin ilmastotyötä studiossa avaa yhtiön viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Kaisa Lipponen. Keskustelun juontaa Noora Mattila.
-
Espoossa sijaitseva kauppakeskus Sello halusi olla kiinteistöalan suunnannäyttäjä ja ottaa askeleen kohti omavaraisempaa energiantuotantoa. Sello otti vuonna 2018 käyttöönsä kokonaisuuden, jota kutsutaan virtuaaliseksi voimalaitokseksi. Virtuaalisen ja älykkään siitä tekee ohjausjärjestelmä, joka säätelee energian käyttöä tarpeen mukaan.Sellon toimitusjohtaja Marjo Kankaanranta kertoo jaksossa, mitkä asiat vaikuttivat kauppakeskusyhtiön päätökseen hankkia oma voimalaitos. Keskustelun juontaa Noora Mattila
-
Useilla isoilla yrityksillä on ollut tänä vuonna merkittäviä ongelmia: Polttoainekustannukset ovat nousseet ennätyksellisen korkealle. Ukrainan sodan seurauksena asetettujen pakotteiden vuoksi energian saatavuus tulevaisuudessa on kysymysmerkki. Taustalta ei ole poistunut mihinkään se, että yritykset yrittävät hillitä päästöjään ja uusiutuvan energian ratkaisuja tarvitaan kipeästi.Suomalaisen energia-alan startup-yrityksen, Q Powerin, toimitusjohtaja Eero Paunonen kertoo tässä jaksossa, millaisia ratkaisuja metanointi toisi kotimaiseen energiapalettiin. Keskustelun juontaa Noora Mattila.
-
Kilpajuoksu aikaa vastaan alkaa! Teknologiayhtiö Siemensin podcastissa tutustutaan niihin valintoihin ja investointeihin, joita yritykset ovat joutuneet tekemään kestävämmän ja vastuullisemman tulevaisuuden vuoksi. Sarjassa kuullaan muun muassa, miten Q Power, Paulig ja Valio ovat selättäneet kestävän kehityksen haasteita.
