Afleveringen
-
Venäjä käynnisti laittoman täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa 2022. Euroopan unioni on sodan alusta lähtien tukenut tiiviisti Ukrainaa ja sen kansaa. EU on tuominnut Venäjän hyökkäyksen, määrännyt pakotteita sekä antanut merkittävää taloudellista, humanitaarista ja sotilaallista tukea Ukrainalle. Sota jatkuu yhä, ja EU on edelleen vahvasti sitoutunut tukemaan Ukrainaa. Taistelussa on kyse paitsi alueellisesta koskemattomuudesta myös eurooppalaisten arvojen eli demokratian, itsemääräämisoikeuden ja rauhan puolustamisesta.
-
Kuukautisköyhyys tarkoittaa sitä, ettei henkilön saatavilla ole turvallisia ja kohtuuhintaisia kuukautistuotteita, hygieniapalveluja eikä kuukautisiin liittyvää tietoa. Se on vakava mutta usein liian vähälle huomiolle jäävä ongelma, joka koskee EU:ssa noin kymmentä prosenttia henkilöistä, joilla on kuukautiset. Euroopan parlamentti on ottanut asiaan vahvan kannan. Se on todennut, että kuukautisköyhyys on merkittävä este sukupuolten tasa-arvolle sekä täysimääräiselle sosiaaliselle ja taloudelliselle osallistumiselle. Tällä kertaa tarkastelemme sitä, mitä EU tekee ongelman ratkaisemiseksi.
-
Zijn er afleveringen die ontbreken?
-
EU:n rahoitus vaikuttaa kaupunkien arkeen kaikkialla Euroopassa. Unionin koheesiopolitiikan avulla kaupungit voivat vastata paikallisiin tarpeisiin. Sillä tehdään liikenteestä vihreämpää, uudistetaan julkisia tiloja ja mahdollistetaan koulutusohjelmia sekä sosiaalipalveluja. Tässä jaksossa perehdymme siihen, miten EU tukee infrastruktuuria, ihmisiä ja yhteisöjä, ja kuinka solidaarisuus valjastetaan konkreettisiksi hankkeiksi, jotka parantavat arkea kaikkialla unionissa.
-
Euroopan unionin solidaarisuusrahasto perustettiin vuonna 2002. Se on siitä lähtien antanut rahoitustukea 24 jäsenvaltiolle. Siitä on myös tullut yksi EU:n tärkeimmistä välineistä, joilla edistetään katastrofin jälkeisestä elpymistä. Lisäksi se on hyvä esimerkki EU:n solidaarisuudesta.
-
Terveys on suurin rikkautemme, ja siksi se on myös Euroopan unionin asialistan kärkipäässä. Tutustu, miten EU tekee terveydenhuoltojärjestelmistä kestäviä ja eurooppalaisesta yhteiskunnasta terveellisemmän, onnellisemman ja energisemmän.
-
Ilmansaasteiden ja melusaasteen torjunta ovat osa Euroopan unionin ympäristöpolitiikkaa. Politiikka pohjautuu EU:n perussopimuksiin. Tarkoituksena on suojella ihmisten terveyttä ja luonnonvaroja sekä edistää kestävää kehitystä. Euroopan parlamentin tehtävänä on ennen kaikkea varmistaa, että ympäristöpolitiikassa asetetaan kunnianhimoisempia tavoitteita.
-
EU:ssa on tällä hetkellä 29 tunnustettua kansallista viittomakieltä. Niitä käyttävät kuurojen ja kuulovammaisten lisäksi myös kuulevat ihmiset kommunikoidakseen perheenjäsenten tai ystävien kanssa. YK on halunnut lisätä tietoisuutta tästä kielellisestä ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta. Siksi se on julistanut syyskuun 23. päivän kansainväliseksi viittomakielen päiväksi. Tässä jaksossa tarkastelemme viittomakieliä EU:ssa ja kerromme, miten Euroopan parlamentti edistää niitä ja pyrkii saamaan ne säilymään.
-
Euroopan unioni (EU) on edennyt pitkälle miesten ja naisten tasa-arvon varmistamisessa, vaikka edelleen esiintyy haasteita. Se on laatinut sukupuolten tasa-arvostrategian, jonka avulla pyritään pääsemään eroon naisten kannalta epäoikeudenmukaisista olosuhteista ja luomaan vakaampi yhteiskunta, jotta kaikkien elämänlaatu paranisi.
-
Euroopan unioni on päivittänyt ajokorttisääntöjä liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja liikkuvuuden nykyaikaistamiseksi. Keskeisiä muutoksia ovat kaikissa EU-maissa voimassa oleva digitaalinen ajokortti, yhdenmukaistetut lääkärintarkastukset ja aloittelevia kuljettajia koskevat tiukemmat ehdot. Ajokieltoja valvotaan yli rajojen, jotta voidaan varmistaa, että vakavista rikkomuksista rangaistaan kaikkialla EU:ssa. Uudistukset tukevat ns. nollavisiotavoitetta eli tieliikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten nollatason saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.
-
Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus on kiertävä. Jäsenmaat toimivat puheenjohtajana aina puoli vuotta kerrallaan. Jokainen EU-maa johtaa vuorollaan neuvostoa ja muokkaa puheenjohtajakaudellaan EU:n asialistaa. Mutta mitä puheenjohtajuus tarkoittaa ja miksi se on kiertävä?
-
Direktiivi on EU:n säädös, jossa asetetaan tavoite, joka EU-maiden on saavutettava. Niiden sisällyttäminen kansalliseen lainsäädäntöön ja tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin kunkin jäsenmaan vastuulla. Tässä podcastissa selvitämme, mitä direktiivit ovat ja kuinka niistä tulee osa kansallisia lakeja.
-
Euroopan ympäristökeskuksen mukaan 34 prosenttia EU:n väestöstä ja 40 prosenttia EU:n maa-alueista kärsi veden niukkuudesta vuonna 2022.
Veden niukkuus koskettaa erityisesti Etelä-Euroopan maita, kuten Espanjaa, Italiaa, Kreikkaa, Kyprosta, Maltaa ja Portugalia. Ongelma on kuitenkin leviämässä myös kohti pohjoista ja vaikuttaa jo alueilla, joilla vettä on ollut aiemmin hyvin saatavilla. Vesistressi on jo vakava ongelma Euroopassa, ja ilmastonmuutoksen odotetaan vain pahentavan tilannetta tulevaisuudessa. Siksi EU yrittää löytää ongelmaan yhteisen ratkaisun.
-
Mercosur on Latinalaisen Amerikan maiden alueellinen liittouma ja yksi Euroopan unionin tärkeimmistä kauppakumppaneista. EU on pyrkinyt tiivistämään suhteitaan Mercosuriin, mutta kaikki eivät pidä ajatusta hyvänä.
-
Pariisin sopimus on oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus, joka hyväksyttiin YK:n ilmastokokouksessa vuonna 2015.
Sen keskeisenä tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahteen celsiusasteeseen, mieluiten 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna.
Sopimuksella lähes kaikki maailman maat tekevät yhteisen sitoumuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. EU ratifioi Pariisin sopimuksen vuonna 2016 ja asetti sen ilmastopolitiikkansa ytimeen.
-
Komissio esitteli tammikuussa 2025 kilpailukykykompassin. Se on Ursula von der Leyenin toisen kauden ensimmäinen merkittävä aloite komissiolta. Kompassi tarjoaa komission työlle strategiset ja selkeät puitteet. Euroopasta on määrä tulla paikka, jossa keksitään, valmistetaan ja saatetaan markkinoille tulevaisuuden teknologiat, palvelut ja puhtaat tuotteet. Lisäksi saavutetaan ilmastoneutraalius.
-
Urheilu on hyväksi terveydelle ja yhdistää ihmisiä kaikilta elämänaloilta. Lue, miten EU edistää urheilua ja tuo sen kaikkien ulottuville.
-
Luonnontilaiset ja vanhat metsät ovat EU:ssa harvinaisia, pieniä ja hajallaan. Niiden osuus Euroopan koko metsäalasta on alle kolme prosenttia. Ne ovat koskemattomia luonnon ekosysteemejä, joissa on vain vähän tai ei lainkaan merkkejä ihmisen vaikutuksesta ja joissa luonnonvaraiset eläimet ja kasvit kukoistavat, kuten ovat tehneet vuosisatojen ajan. Tällaisilla metsillä on keskeinen rooli biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä, hiilen sitomisessa ja varastoimisessa, makean veden tuottamisessa, paikallisten ilmasto-olosuhteiden säätelyssä sekä ihmisten terveyden ylläpitämisessä. Niissä elää myös monia uhanalaisia lajeja.
Euroopan metsien suojelu ei ole vain yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulla. Se on EU:n tason yhteinen sitoumus. Euroopan parlamentti on näiden toimien keskipisteessä, sillä se puolustaa voimakkaasti luonnontilaisten ja vanhojen metsien säilyttämistä.
-
Lasten suojeleminen ja se, että heille annetaan mahdollisuus elää turvallista, tervettä ja onnellista elämää, on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä velvollisuuksista. EU pyrkii lainsäädännöllään varmistamaan, että lapsia suojellaan nykypäivän jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.
-
EU vastaanotti vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla yli 513 000 turvapaikkahakemusta. Kolmasosa turvapaikanhakijoista on naisia ja tyttöjä. EU:n turvapaikkajärjestelmässä otetaan huomioon turvapaikanhakijan sukupuoli. EU:n tuomioistuin on tunnustanut sukupuolistuneen väkivallan turvapaikkaperusteeksi. Edistysaskelista huolimatta tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan puuttua naispuolisten turvapaikanhakijoiden ihmisoikeushaasteisiin.
- Laat meer zien
