Afleveringen
-
Onko suomen kielen asema vaarassa? Mitkä ovat sensuurimmat uhat ja miten niitä voidaan torjua? Onko tekoälystä suomen kielen pelastajaksi? Miten maahanmuuttajat pääsisivät paremmin osallisiksisuomalaisesta yhteiskunnasta. Mm. näistä kysymyksistä on keskustelemassa prof. Tiina Onikki-Rantajääskö, joka on vastikään laatinut oikeusministeriön pyynnöstä laajan selvityksen suomen kielen tilasta.
-
Miten eri-ikäiset suomalaiset kuvaavat suhdettaan suomen kieleen ja sen yleiskielen normeihin? Piittaavatko nuoret vähemmän suomen kielen tulevaisuudesta kuin vanhemmat sukupolvet? Entä miten lappeenrantalaislukiolaiset hahmottavat paikallista puhetapaa ja murteen muuttumista? Suomen kielen ja kaakkoismurteen muutosnäkymistä kertomassa tuoreiden, kyselymenetelmiin pohjanneiden tutkielmiensa pohjalta Tampereen yliopiston suomen kielen maisterit Aino Lyijynen ja Timo Fagerholm.
-
Zijn er afleveringen die ontbreken?
-
Millaisia muutoksia suomalaisessavariaationtutkimuksessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä? Mitkä kielipoliittiset kysymykset polttelevat juuri nyt? Mihin aloittelevan tutkijankannattaa panostaa? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa yksi suomalaisen sosiolingvistiikanpioneereista, professori emerita Pirkko Nuolijärvi, joka kertoo myös tutkijan polulleen osuneista sattumuksista ja oman uransa kohokohdista.
-
Kansalaistiede on nousussa tutkimuksen kehittämiseksi ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muotona. Mitä Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -hankkeen osallistuvassa tutkimusympäristössä kanssatutkittiin ja mitä siitä opittiin? Kanssatutkimuskokemuksestaan kertomassa Elsa Oravakangas ja Daryna Sokolska Euran lukiosta sekä opiskelija-avustajat Havu Kuusinen ja Oona Helistö Tampereen yliopistosta. Haastattelijana hankkeen johtajan ja kanssatutkijan roolissa Johanna Vaattovaara.
-
Miten Oulussa sanotaan ’minä’? Mitä oululaiset itseajattelevat tästä? Suomalaisten käsityksiä oman asuinpaikan pronomineista selvitettiin laajalla Ylen kyselyllä syksyllä 2022. Nyt kyselyn tuloksia on analysoitu tarkemmin Oulun osalta. Mikä asema on Oulun murteeseen vanhastaan liitetyillä minä- ja mää-muodoilla? Entä mitä mieltä oululaiset ovat mä- ja mie-pronomineista tai pronominien sijasta käytetystä meikä-sanasta? Mm. näihin kysymyksiin vastaamassa Itä-Suomen ylipiston opiskelijat Maiju Isopahkala, Svea Kentz, Tuomas Partanen ja Martta Sinettä tutkimustensa pohjalta.
-
Miten monikielisten puhumaa suomea kannattaisi tutkia? Miten muualla kuin Suomessa syntynyt ymmärtää tai puhuu suomen murteita? Mm. näitä asioita on tutkittu viime aikoina Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen haastatteluista. Tutkimuksistaan ovat kertomassa tutkijat Kaarina Hippi ja Pirkko Nuolijärvi.
-
Kansainvälinen työvoima Suomessa lisääntyy. Miten työyhteisöjen kannattaa tilanteessa luovia? Millaisin askelin erilaiset monikulttuuriset ja -kieliset työyhteisöt voivat hyvin? Entä mikä on avain siihen, että ravintolatkin palvelisivat suomeksi? Monikielisten työyhteisöjen opastamisen äärellä aiheen asiantuntijat Salla Kurhila ja Johanna Komppa Helsingin yliopistosta.
-
Mitä kohteliaisuudella oikeastaan tarkoitetaan, ja mitensitä voi tutkia? Entä miten kohteliaisuusnormit ovat muuttuneet? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa ranskan kielen apulaisprofessori Johanna Isosävi, joka on tutkinut suomalaista ja ranskalaista kohteliaisuutta. Haastattelussa pohditaan myös yhteiskuntaluokan ja kohteliaisuuden suhdetta sekä sitä,millaisena ranskalaiset näkevät suomalaisen kohteliaisuuden.
-
Videoidentekstitys on uuden digilain myötä langennut tietotyöläisten monimuotoiselleammattikunnalle eikä ole enää vain tekstin ammattilaisten työsarkaa. Millaisiaovat eri aloja edustavien yliopistolaisten tuottamat opetusvideoidentekstitykset? Entä missä määrin ne täyttävät ohjelmatekstitysten ja sitensaavutettavuuden laatukriteerit? Tuore väitöskirjatutkija Helmi Marttila kertooaiheesta hiljattain palkitun pro gradu -tutkimuksensa pohjalta.
-
Miksi sukujuuriltaan täysin suomalainen tutkija haluaa toimiakarjalan hyväksi? Miten uhanalaisen kielen elvytystyötä käytännössä tehdään? Mm. näistä teemoista keskustellaan suomen ja karjalan kielen professorin Helka Riionheimon kanssa. Riionheimo kertoo myös karjalaa koskevasta tutkimuksestaan, jossa hän on tarkastellut karjalaa koskevia havaintoja ja käsityksiä kuuntelutestien avulla. Mitä tällaisella menetelmällä saadaan selville, ja millaisia erityishaasteita kielivähemmistön käsitysten tutkimuksessa on tullut eteen? Miksi tällaista tutkimusnäkökulmaa tarvitaan myös vähemmistökielen tutkimuksessa?
-
Miksi englantia sotketaan suomen sekaan? Onko se suomen kielelle uhka vai sittenkin jopa mahdollisuus? Mitä ‘damniä’ suomeen sekoittavat kielenkäyttäjät siitä ajattelevat? Entä ne, jotka kiistävät ’damniä’ itse käyttävänsä?Aiheesta keskustelemassa sitä tutkineet Elizabeth Peterson ja Johanna Vaattovaara.
-
Kenen puhe kelpaa tutkimuksen aineistoksi? Kuka saa määrätämurrerajoista ja millä perusteella? Miten aineiston keruutavat jakäsittelymenetelmät ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa? Mm. tällaisia kysymyksiä on selvittänyt tuoreessa väitöskirjassaan post doc -tutkija Lotta Aarikka. Hän törmäsi tutkimuksessaan niin tutkijoiden kiihkeisiin väittelyihin, tekniikan kehityksenmukanaan tuomiin muutoksiin kuin vahvoihin kieli-ideologioihinkin.Haastattelussa keskustellaan myös tutkijan kielitajun roolista ja puhetilanteen määrittelystä.
-
Miten viittomakieliä tutkitaan? Onko niissä murteita? Entä miten viittomakieli haastaa niin maallikon kuinkielentutkijoidenkin piirissä yleistä kielikäsitystä?
Viittomakielten olemusta ja niihin liittyviä myyttejä valottaa suomalaisen viittomakielen professori Tommi Jantunen Jyväskylän yliopistosta.
-
Arkadianmäki on täyttynyt juuri uusista kansanedustajista. Kuuluuko alueellinen tausta poliitikon puheesta? Millä tavalla ja millaisissatilanteissa? Tätä on ministerinäkin toimineen Antti Kurvisen osalta selvittänyt Sanna Pyykönen, joka kertoo tuoreesta suomen kielen pro gradu -tutkielmastaan.
-
Murremyytinmurtajien toimittajat Hanna Lappalainen ja Johanna Vaattovaara asettuvat vaihteeksi haastateltavan rooliin kertomaantuoreista tutkimushankkeistaan. Hannan hankkeessa selvitetään kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan välistä kytköstä, Johannan hankkeessa suomeaensimmäisenä tai myöhemmin opittuna kielenä käyttävien lähestymistapoja kielelliseen arkeensa. Jaksossa palataan myös pian 2 vuotta täyttävän podcastinsyntyhistoriaan. Vierailevana haastattelijana tiedetoimittaja Mari Heikkilä.
-
Oulu on Pohjois-Suomen vetovoimainen maakuntakeskus, jonne muuttaa paljon nuoria sen ympäristöstä. Miten tämä vaikuttaa Oulun murteeseen? Millä vanhoilla piirteillä on elinvoimaa ja mikä muuttuu? Entä vaikuttaako Oulun puhekieli lähialueiden puhekieleen? Dosentti Niina Kunnas Oulun yliopistosta kertoo haastattelussa mm. Oulun murteen itäistymisestä tuoreen tutkimustiedon valossa.
-
Hän-pronominin käyttö eläimiin viittaamisen yhteydessä herättää tunteita puolesta ja vastaan. Millaisia kieleen liittyviä näkemyseroja tämän erimielisyyden taustalla voidaan tunnistaa? Mitä muita ihmisen ja eläimen välistä suhdetta koskevia jännitteitä tiivistyy tämän yhden sanan käyttöön tai sen käytöstä irtisanoutumiseen? Pro gradu -tutkielmansa tulosten pohjalta väitöstutkimusta käynnistelevä Salla Kangas Tampereen yliopistosta kertoo.
-
Vaikka englanti jyrää sosiaalisessa mediassa ja muuallakin verkossa, nämä foorumit ovat avoimia myös muille kielille. Vähemmistökielten ylläpitämiselle ja kehittämiselle some ja omankieliset verkkosivustot ovat elintärkeitä. Miten ja miksi? Entä millaisia haasteita vähemmistökielen puhuja verkossa toimiessaan kohtaa? Muun muassa näihin kysymyksiin on vastaamassa tutkijatohtori Ilia Moshnikov, joka on viime aikoina tutkinut karjalan kielen näkyvyyttä ja käyttöä verkossa.
-
Murteet ovat elävässä käytössä myös sosiaalisessa mediassa. Miten nuoret sisällöntuottajat käyttävät murteita omilla Youtube-kanavillaan? Mikä rooli murteilla on kaupallistamisessa? Entä miten tubettajien puhetapa vaihtelee eri videoilla? Mm. näistä teemoista on kertomassa tuore suomen kielen maisteri Anna Sundqvist Helsingin yliopistosta.
-
Suomen ulkopuolella koulutuksensa saaneiden lääkäreiden pätevyys ja suomen kielen taito on testattu monella tapaa, ennen kuin he saavat oikeuden toimia lääkärinä Suomessa. Millaista kielitaitoa lääkäriltä käytännössä vaaditaan, jotta he ymmärtäisivät potilaiden varioivia puhetapoja? Millaisia väärinymmärryksiä lääkäreiden laillistamisprosessiin sisältyvistä potilasvastaanottojen tallenteista on ilmennyt?
Vieraina maahanmuuttajalääkärien kielitaidon kysymyksiin perehtyneet tutkijat Maija Tervola ja Taina Pitkänen Tampereen yliopistosta.
- Laat meer zien
