Afleveringen
-
Esikoiskirjailija Eino Taina keskustelee kanssani romaanistaan Se laajenee. Siinä kirjailijaa muistuttava nuori mies viettää abiturienttivuottaan, asuu taiteilijavanhempiensa kotona ja haahuilee lapsuuden ja aikuisuuden välitilassa. Keskustelemme, miten Se laajenee solahtaa lajityyppiin ja mitä uutta se tuo kuvaukseen lapsen ja vanhempien suhteista. Romaanissa keskustellaan paljon, keskustelemme siis myös keskusteluista, mitä niissä rakentuu, miten keskustelu rikkoo aikaa ja miksi tärkeintä elämässä ja kirjallisuudessa voi olla se kun ei "tapahdu" mitään. Lisäksi ylistämme haahuilun merkitystä antikapitalistisena eleenä!
Osta Se lajeenee Avaimen verkkokaupasta https://avain.net/tuote/eino_taina/se_laajenee/9789523045545 -
Keskustelemme kirjailija ja kuvataiteilija Henni Kitin kanssa hänen sanalla sanoen tolkuttoman hienosta "romaanistaan" Majakka (Työnimi). Sekä tietenkin kirjallisuudesta, kuvataiteesta ja niistä käytävästä keskustelusta.
Suosittelen, että kuuntelet heti, ja sitten ostat/lainaat Majakan. https://kustantamo.sets.fi/kirja/majakka-tyonimi/?attribute_pa_format=kovakantinen -
Zijn er afleveringen die ontbreken?
-
Matti Kangaskoski keskustelee kanssani romaanistaan (tai "bektiinistään") Kosmos ja kuolema. Kuten nimestä voi päätellä, se käsittelee isoja aiheita. Kirjan maailma on lähitulevaisuus, missä kaikki on kytkeytynyt Syke-tietoverkkoon. Yllättävän tutunoloisessa Helsingissä on ihmisten lisäksi androideja. Siinä esiintyy mm. kuolemaa lähestyvä filosofi Martta ja tietoverkkoa ylijumalaln tavoin hallitseva Sigma Believer, joka järkyttyy kun kommunikaatio ei olekaan selkeää informaatiopakettien lataamista. Romaani on yhtäaikaa filosofinen tutkielma tietoisuuden luonteesta ja jännitysromaani maailmanlopun partaalla, sekä romaani romaanitaiteesta.
Keskustelun aiheina mm. "koetteleva" kirjallisuus ja miten romaani "romaanisoituu" kaiken koettelemisen keskeltä, androidit tai teköäly, jotka eivät "halua" mitään tai "pyri" mihinkään ja miksi ihmisen on niin vaikea suhtautua sellaiseen lajiin, ja mistä kirjoittamisessa ja lukemisessa on kyse (spoiler: ainakin riemusta ja leikistä). Keskustelussa selviää myös keskustelun ja kirjallisuuden itsensä itseisarvo!
Osta Kosmos ja kuolema https://www.teos.fi/Kosmos+ja+kuolema -
Hanna Kuuselan Syytös yhdistää kirjallisuusesseetä, päiväkirjaa ja syytöskirjelmää. Se ei tyydy vain kuvaamaan suomalaisen yliopistolaitoksen (tahallista?) rapauttamista, vaan laajenee tarkaksi tutkielmaksi siitä, miten nopeasti demokratia tuhotaan. Kirjan alaotsikko on Muuan akateeminen komitragedia, eikä sitä lukiessa tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. (Vaiko kenties järjestäytyä laajaan kansanrintamaan puolustamaan niitä ihanteita, joita yliopisto edustaa?)
Keskustelemme Hanna Kuuselan kanssa yliopistosta ja yhteiskunnasta, ja mitä niille tapahtuu kun valtaan päästetään markkinavoimat ja yritysjohdon uskonkappaleiden toteuttajat. Syytös saa kaikupohjaa kirjallisuudesta, nykytila vertautuu Thomas Mannin Taikavuoreen, missä porvaristo kipuilee, turhautuu ja nahistelee keskenään, kunnes tulee aika kaiken yli hyökyvälle suursodalle. Tampereen yliopiston konsistorit on repäisty Antigonen tragediasta. Toisin kuin antiikin ja nykyajan kipuilutragedioiden naishenkilöt, Syytös ei lopu päähenkilön romahtamiseen, vaan saa siitä alkunsa.
Osta Syytös Vastapainon verkkokaupasta! https://vastapaino.fi/sivu/tuote/syytos/5084845 -
Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield keskustelee Taru Torikan kanssa tämän vuoden kirjamessujen teemasta, tulevaisuudesta, sekä kaikesta siitä ihanasta ristiriitaisesta ja moniselitteisestä millä kirjailijat aihetta lähestyvät. Puhumme myös huolipuheen huolestuttavuudesta, kaupankäynnin ja hengailun iloista ja vaadimme aikuisia jättämään nuorison rauhaan!
Taru haastattelee kirjailija Herman Raiviota torstaina 24.10. Hakaniemi-lavalla klo 18.30. Näkemisiin siellä!!
Turvaton tila -esseekokoelmasta on keskusteltu myös Pkk-podcastin jaksossa 129 https://soundcloud.com/kirjakerho/osa-129-herman-raivio-turvaton-tila
Ville Blåfieldin kuva Emmi Kähkönen -
Annastiina Stormin sadunomainen romaani Kymmenen ja yksi Maddasia tapahtuu diktatuurissa, joka lienee romahtamispisteessä. Ääneen pääsevät niin diktaattorin kaksoisolennot (maakuopassa piilottelevat ja jo kuolleet), erilaiset eläimet kyyhkysistä täihin, ja naiset, joiden rooli ei ole odotetun passiivisen, viattoman uhrin.
Kymmenellä ja yhdellä Maddasilla on ilmeiset innottajansa Irakissa, teoksen nimi viittaa arabialaiseen tarinankerrontaan. Samalla se näyttää, miten diktatuuri on mahdollista missä vain ja millaisia tarinoita me kaikki jatkuvasti kerromme itsellemme oikeuttaaksemme omat poliittiset valintamme.
Keskustelemme vapaudesta, jonka sopimus sadunkerronnasta antaa niin kirjailijalle kuin lukijalle, ja siitä miten fabulointi yhtäaikaa etäännyttää ja tuo lähemmäksi. Ja miksi tehokkain ase yksinvaltiaita vastaan on niille nauraminen.
Annastiina Stormin kuva Susanna Kekkonen
Osta Kymmenen ja yksi Maddasia https://kustantamo.sets.fi/kirja/kymmenen-ja-yksi-maddasia-2/?attribute_pa_format=kovakantinen -
Kirjailija, elokuvaohjaaja Reetta Aalto keskustelee Taru Torikan kanssa toisesta romaanistaan Musta aukko. Siinä kovasti Aaltoa muistuttava, Venäjällä opiskellut elokuvantekijä elää mullistusten aikaa ja joutuu katsomaan paitsi omaa taiteenalaansa kuin omaa elämäänsä monesta uudesta kulmasta uusin silmin. Yhteiskunnan makrotason myllerrykset me too -liikkeestä pandemiaan ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa myllertävät myös päähenkilön elämän ja tunteet, ja pakottavat tekemään tiliä omien ongelmien kanssa. Samalla taiteilija käsittelee ajankohtaisia kysymyksiä, kuten kenellä on oikeus puhua surustaan suhteessa Ukrainaan ja Venäjään, kun toiset ihmiset viruvat pommien keskellä. Romaanikaan ei pysy alkuperäisessä suunnitelmassa, kun sota ja menneisyys vyöryvät päälle.
Puhumme Reetta Aallon kanssa monimutkaisesta suhteesta venäläisyyteen.
Hän vieraili Pienessä karanteenikirjassa jo esikoisromaaninsa Vadimin yhteydessä. Siinä suomalainen nuori nainen opiskelee Pietarissa vuosituhannen alussa. Musta aukko jatkaa aiheista, jolle ei oikein tunnu olevan tilaa tämän hetken "länsimaisessa" keskustelussa.
Osta Musta aukko https://kustantamo.sets.fi/kirja/musta-aukko/?attribute_pa_format=kovakantinen
Vadim-keskustelun voit kuunnella PKK:n jaksosta 24 https://soundcloud.com/kirjakerho/osa-24-reetta-aalto-vadim -
Taru Torikka keskustelee kirjallisuuskriitikko Herman Raivion kanssa tämän esseeteoksesta Turvaton tila - agonistisia esseitä. Teoksessa haastetaan lukijaa, kriitikoita ja koko kulttuurin kenttää, rakennetaan vastakkainasetteluja, etsitään parempia vihollisia ja vaaditaan tarkkuutta. Omaelämäkerrallisessa päätösesseessä Herman Raivio palaa punk-nuoruuteensa, mutta sama tarkkaileva ja kriittinen ote ja kaiken kyseenalaistaminen leikkaavat läpi koko teoksen.
Mikä on agonistinen asenne, ja miksi Raivio peräänkuuluttaa sitä kriitikoilta? Miksi kritiikin ja ylipäätään taiteen pitäisi olla "turvaton tila", ja mitä käsite voisi tarkoittaa? Pohdimme sitä, miten kriisimielentilaa ylläpitävä kulttuurikeskustelu tahtoo sekoittaa esteettisen ja eettisen, taiteen ja henkilön, halutessaan puolustautua "pimeiltä voimilta", ja miksi keskustelu kritiikistä kiertää ennalta-arvattavaa kehää. Lisäksi avaamme peritamperelaisen, molempien makua sorvanneen ja terävöittäneen "häpäsyn" käsitettä!
Osta Turvaton tila Vastapainon verkkokaupasta https://vastapaino.fi/sivu/tuote/turvaton-tila/4978289 -
Jukka Viikilän romaani Hiekkalinnat. Erittelyjä rakkausromaania varten on pinnalta hämäävän yksinkertaisen oloinen kirja rakkaudesta: Merenrantakaupunki, nuori nainen, vanhempi mies, himoa, hellyyttä, viipyilyä hetkissä. Mies häipyy, nainen kirjoittaa. Sitten ollaankin ajassa 60 vuotta myöhemmin. Romaani rakentuu Viikilän teoksille tyypillisesti fragmenteista.
Keskustelemme kirjailija Viikilän kanssa Hiekkalinnoista. Miten se asettuu suhteessa edeltäjäänsä, rönsyilevään Taivaalliseen vastaanottoon? Yhdistäviä tekijöitä on muitakin kuin kirjailijapäähenkilö. Miksi jotkut lukijat hämmentyvät kertojan identiteetistä? Miten kirjan nimi ohjaa lukemista - ja kirjoittamista? Kertooko romaani monimutkaisten rakenteidenkin hetkellisyydestä ja sormien läpi valumisesta? Miten tapahtumapaikka luo romaanin tunnelmaa ja pelaa rantaromantiikan oletuksilla? Hiekkalinnojen rakastunut pari on poikkeuksellinen siinä, että molemmat pitävät toisistsan ja viihtyvöt yhdessä. Miten kaunokirjallisuus voi kuvata toisiaan haluavien ja toisistaan kiinnostuneiden ihmisten "tapahtumatonta", tyytyväistä, samankaltaisista hetkistä koostuvaa yhdessäoloa? (Spoiler; tietenkin fragmenteilla!) Ja mitä ihmettä kirjan loppu tarkoittaa? -
Keskustelemme kirjailija Touko Kauppisen kanssa hänen romaanistaan Näkyvät ja näkymättömät. Sen kertoja Nipe hakee yhteyttä luontoon vanhassa teollisuushallissa Teksti on posthumanistisen ajattelun läpäisemää ja samalla syvästi hauskaa. Puhumme siitä, miten Nipe eroaa aikaisemmista kirjallisista erakoista pyrkiessään uuteen tapaan kommunikoida ja antaa kielellle mahdolkisuuksia, nin ihmisten kuin hämähäkkien suhteen. Voiko romaani toimia matkakumppanina matkalla havaitsemaan luonto ja elämä kaikkialla ympärillämme?
Osta Näkyvät ja näkymättömät Teoksen verkkokaupasta
https://www.teos.fi/Nakyvat+ja+nakymattomat -
Keskustelemme kirjailija Elina Annolan kanssa hänen kolmannesta romaanistaan Luopuneet. Se seuraa kahden naisen elämää samassa helsinkiläisasunnossa, kahdessa eri ajassa. Vieno asuu pienen tytön ja työtävieroksuvan aviomiehen kanssa ja yrittää pitää kaunista kotia yllä sodanjälkeisessä jälleenrakennuksen ajassa. 2010-luvulla Anniina muuttaa unelmien asuntoon uuden miehensä ja tämän tyttären kanssa, mutta huomaa pian että korkeiden huoneiden ilmaan tulvii muutakin kuin auringon valoa.
Puhumme kotona piilevistä vaaroista, lapsen toivomisesta ja pelonsekaisesta odotuksesta, äidiksi kasvamisesta ja tyttärenä pysymisestä, vanhempien ja lasten välisistä jatkuvista väärinymmärryksistä ja oletuksista, ja siitä,miten kirjailijan henkilökohtainen tarina kasvaa kirjallisuudeksi etäännyttämällä ja ajan myötä. Ja miten romaanin aihe saattaakin muuttua todeksi kirjailijan omassa elämässä.
Osta Luopuneet https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/luopuneet/4979719 -
Kirjailija, historiantutkija Johanna Annolan ensimmäinen historiallinen romaani Valkenee kaukainen ranta sijoittuu 1890-luvun kriisien ja kuohunnan aikaan. Kirjan päähenkilö Ulrika haluaisi elää säädyllistä pikkuvirkamiehen rouvan elämää ja haaveilee lähinnä Väinö-pojan valoisasta tulevaisuudesta suvun ensimmäisenä ylioppilaana, ehkä maisterinakin. Kun mies kuolee, Ulrika joutuu tarttumaan vaivaistalon johtajattaren toimeen.
Annola on tutkinut paljon naisten, perheen, köyhäinhoidon ja yhteiskunnan marginaaleissa eläneiden historiaa. Keskustelemme Ulrikan ja Väinö-pojan mahdollisista vastineista todellisuudessa, ja miten tutkija siirtyy kaunokirjallisuuden puolelle. Miten kirjoittaa romaanihenkilöitä, joiden ajatusmaailma ja arvot eroavat meidän moraalistamme ratkaisevasti? Miten tutkija heittäytyy käyttämään mielikuvitustaan? Miksi on helppo tuomita vuosisadan takaiset asenteet vaivaistaloon joutuneita "laiskureita" ja aviottomia äitiä kohtaan, ja samalla moralisoida nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan pudokkaita? Puhumme myös pikkukaupunkien elävästä historiasta, hellyyttävistä lyseolaispojista ja heistä, jotka eivät tahdo tempautua mukaan vaikka aatteet vyöryvät ja historia myllertää heidän elämänsä läpi.
Johanna Annola ja Taru Torikka keskustelevat Kallion kirjafestareilla pe 26.4. klo 16, Kallion kirjastossa. Tervetuloa! -
Keskustelemme kirjailija Markku Paasonen kahdesta teoksesta, Kaikki on tuhoutunut ja Lykätty salamurha, limittäin, lomittain ja sekaisin. Niiden yhteydestä ja eroista, proosan, runon ja esseen keinoista ja puutteista, kielen mahdollisuuksista, rajoista ja loppumisesta, sekä lörpöttelyn autuudesta!
Hanki Lykätty salamurha ja Kaikki on tuhoutunut https://www.teos.fi/Paasonen+Markku -
Kirjakevät alkaa keskustelulla kirjailija Anna Maria Mäen kanssa hänen tuoreesta romaanistaan Uudessa valossa.
Päähenkilö Iiris välttelee taidehistorian gradua ja elättää itseään (jotenkuten) hyvinvointi-influensserina. Hänen äitinsä Helena on menestynyt motivaatiopuhuja ja Iiriksen mielestä huono äiti. Kun Helena kuolee, Iiris joutuu tarkastelemaan omaa ja äidin elämää uudessa valossa.
Puhumme vaikuttamisesta, motivaatiopuhujien motivaatiosta, perityistä naistenmalleista, rooleihin juuttumisesta ja taiteen vapauttavasta voimasta!
Osta Uudessa valossa Teoksen verkkokaupasta https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/uudessa-valossa/4979721
Anna Maria Mäen kuva Milka Alanen -
Kirjailija, käsikirjoittaja Janne Sarja kertoo Taru Torikalle, kuinka olla hauska!
Äänitetty Helsingin kirjamessuilla 2023.
Rakkaudella, Janii löytyy Siltalan verkkokaupasta: https://www.siltalapublishing.fi/product/rakkaudella-jami/ -
Keskustelemme kirjailija Tomi Kontion kanssa hänen uusimmasta runoteoksestaan Tunturin luokse, rakkaan, sekä hänen 30 vuotta kestäneestä monipuolisesta kirjailijanurastaan, kodittomuuden tunteesta, sanattomuudesta ja tekstin vyöryttämisestä, erämaan kokemisesta, haikailun välttelystä, kissasta nimeltä koira, sekä siitä, miten kaikki (Kontion) teokset ovat rakkaudesta ja kuolemasta.
Tomi Kontion kuva Heli Sorjonen
Osta Tunturin luokse, rakkaan Teoksen kirjakaupasta https://www.teos.fi/Tunturin+luokse+rakkaan -
Iida Turpeisen esikoisromaani Elolliset kertoo lajikadosta, niin yhden erityisen merilehmän kuin jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla katoavien satojen muiden lajien. Mutta teos laajenee moniin suuntiin niin teemoiltaan, ajallisesti kuin kaunokirjallisestikin.
Keskustelussamme Iida Turpeinen kertoo, miksi hän halusi käsitellä tieteen historiaa nimenomaan romaanin keinoin. Elolliset kuljettaa meidät luontokadon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien maailmaan kasvaneet lukijat aikoihin, jolloin luonto ihmeineen oli vielä avoin löydettäväksi, tutkittavaksi ja luokiteltavaksi. Lukija pääsee kirjailijan mukana löytöretkelle aineistoon, josta nousee historian todellisia jänniä naisia ja miehiä, jotka eivät asetu välttämättä meille helposti ymmärrettäviin rooleihin. Puhumme tieteen ja taiteen liitosta, ja miten historian toimijoiden ymmärtäminen saattaa auttaa kysymään oikeita kysymyksiä ja näkemään oman aikamme sokeiden uskomusten läpi.
Elolliset on ehdolla Tampereen kirjafestareilla jaettavaan Tulenkantaja-palkintoon. Palkinto jaetaan Tampere-talossa la 2.12. klo 13. Iida Turpeinen esiintyy kirjafestareillasamana päivänä klo 17.30. Katso Tampereen kirjafestareiden ohjelma https://kirjafestarit.fi/ohjelma/
Kirjailijan kuva Susanna Kekkonen -
Tietokirjailija, toimittaja Antti Järvi keskustelee Taru Torikan kanssa tieto-Finlandia-ehdokkaaksi nousseesta teoksestaan Minne katosi Antti Järvi? Siinä Järvi kysyy, mitä tapahtui hänen isoisoisälleen, joka päätti jäädä kotiseudulleen Karjalaan välirauhan aikana, vaikka muu perhe lähti evakkona Suomen puolelle.
Tutkiessaan isoisoisän jälkiä Neuvostoliitossa kirjailija löytää samalla yhteisön ja yksilöitä, jotka on unohdettu virallisen Suomen tarinasta ja jopa sukujen muistoista pitkäksi aikaa. Miksi on tärkeää tuoda esiin ne, jotka valitsivat historian ratkaisupaikoissa toisin kuin enemmistö? Mitä motiiveja Antti Järven kaltaisella ihmisellä saattoi olla Neuvostoliittoon jäämisellä? Houkuttiko kotiseutu vai mahdollisesti Yhdysvaltain reissusta takkiin tarttunut työväenaate?
Täytyykö meidän jälkeläisten tietää kaikki edeltäjistämme, vai saako tavallinen, maailman mullistusten ja suurvaltojen puristuksiin jäänyt ihminen säilyttää osa salaisuuksiaan? Voisiko Antti Järven kaltaisten ihmisten mahdollisiin motiiveihin pureutuminen auttaa meitä ymmärtämään paremmin tämän päivän maailmassa pakolaiseksi pakotettuja ja niitä jotka eivät halua jättää edes pommitettua kotiseutuaan?
Antti Järven kuva Marek Sabogal -
Sirpa Kähkönen keskustelee Taru Torikan kanssa uusimmasta teoksestaan 36 uurna. Se tapahtuu yhden yön aikana, jonka kirjailija käyttää tekemällä kuolleen äitinsä perunkirjoituksen täyttämällä tälle matkaan mukaan 36 uurnaa elämän varrella kerääntyneillä muistoilla. Avuksi tulee Tuonen Tytti.
Kähkönen tunnetaa taidostaan kirjoittaa oman sukunsa historiasta niin, että siitä kasvaa jotain universaalia ja lukijaa koskettavaa tämän omasta taustasta riippumatta. 36 uurnaa menee vielä lähemmälle ja syvemmälle, ja laajenee unohtumattomaksi lukukokemukseksi, joka vetoaa aisteihin ja tuntuu ruumiillisesti.
Sirpa Kähkönen vertaa työtään kuvanveistoon - kirjailijan pitää malttaa antaa materiaalin löytää muotonsa, pysähtyä ja viipyä sen vaatimusten mukaan, ei pakottaa ennakkosuunnitelman mukaan. Puhumme siitä, miten toisten elämän ja muistiinpanojen käyttäminen materiaalina pitää ratkaista tapauskohtaisesti - ja miksi äidin tarinan kertominen vaati maagisen realismin elementtejä, kuten ihmeellistä magnoliapuuta? Kirjan alaotsikko on väärässä olemisen historia; miksi on tärkeää lukea ja etsiä niitä ihmisiä ja tarinoita, jotka eivät sovi esim. Suomen suureen kansalliseen kertomukseen? Millaisia todellisuuksia lapsille siirretään perheen sisäisillä lausahduksilla ja hokemalla? Ja voisiko suvun vaietusta historiasta päästä parhaiten irti tutkimalla sitä?
Sirpa Kähkönen esiintyy Tampereen kirjafestareilla sunnuntaina 3.12. Katso ohjelma ja osta liput tästä https://kirjafestarit.fi/https://kirjafestarit.fi/
Kirjailijan kuva Laura Malmivaara -
Pienen kansainvälisen karanteenikirjakerhon ensimmäisessä englanninkielisessä jaksossa kirjailija Hernan Diaz keskustelee Taru Torikan kanssa Pulitzer-palkitusta romaanistaan Luotto (Trust). Puhumme romaanin moniselitteisestä nimestä, joka avaa monia metaforia suomeksi ja englanniksi, rahasta aiheena (ja miksi romaani rahasta on niin harvinainen), ja siitä miten Diaz käyttää ja leikkii amerikkalaisen kaanonin kirjailijoiden tyyleillä Edith Whartonista Joan Didioniin romaanin eri (vale)kertojien osissa.
Keskustelemme myös siitä, miksi englanti valikoitui kirjallisuuden kieleksi Argentiinassa syntyneelle, osin Ruotsissa kasvaneelle ja Englannissa ja Yhdysvalloissa kirjallisuustiedettä opiskelleelle ja opettajalle kirjailijalle, ja siitä, mikä vaikutus Jorge Luis Borgesilla on ollut paitsi Diaziin kirjailijana, myös tutkijana ja ihmisenä.
Hernan Diazin kuva Pascal Perich. - Laat meer zien
