Afleveringen
-
Keskustelemme runoilija Miia Toivion kanssa hänen uusimmasta runokokoelmastaan Hukka tukka nukka. Sekä mm. kertomuksen mahdottomuudesta, tytön hahmosta kirjoittajan ja lukija apuna vaikeita aiheita kohden menemisessä, runouden opettamisen ja kirjoittamisen toisiaan ruokkivuudesta, siitä miten kirja tarvitsee lukijaa ja saattaa olla tämän paras kaveri - sekä yllättävän pitkään ja hartaasti armottomuudesta, armollisuudesta. Armosta!
Ryhdy kanssamme runolle! ja käy hankkimassa tämä teos sekä muita kirjoja Teoksen ja Siltalan joulumyyjäisistä tai verkkokaupasta https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/hukka-nukka-tukka/5074554 -
Keskustelemme kirjailija Anna-Kaari Hakkaraisen kanssa hänen romaanistaan Marraseliö. Eli mm. Ingmar Bergmanin elokuvista, elokuvien naisista, mikä niissä saa aina palaamaan Bergmanin (tai Ingmarin) tapaan katsoa.
Marraseliö on saprotrofi, otus joka käyttää ravinnokseen kuollutta orgaanista materiaalia, mätää. Marraseliö-romaani on syönyt elokuvien lisäksi valtavasti muuta taidetta, kulttuuria, tutkimusta, filosofiaa, kirjallisuutta; elävää ja kuollutta. Se on myös yritys kirjoittaa vallasta käyttämättä valtaa, sekä halusta silloinkin kun se on epäsopivaa. Henkilöinä esiintyy enimmäkseen naisia ja naiskaksikkoja, Persona-elokuvan pääosanäyttelijöistä Julia/Evaan, joka ehkä yrittää kirjoittaa esseetä Ingmarin naisista ja omasta tuhoisasta rakkaudestaan Häneen.
Kirjassa limittyvät rinnastukset ja tarina alkaa yhä uudestaan. Jostain löytyy kuitenkin iloa ja toivoa, ehkä ystävyydestä?
Anna-Kaari Hakkaraisen kuva Riikka Kantinkoski/ Tammi -
Zijn er afleveringen die ontbreken?
-
Keskustelemme kirjailija Päivi Alasalmen kanssa hänen romaanistaan Meren ja veren liitto. Se vie lukijan keskelle Isovihaa, venäläissotilaita pakenevien pohjalaisten rattailla kohti Hailuodon murhaperjantaina tunnettua verilöylyä.
Miksi Alasalmi kuljettaa tarinaa kokeneen sotamies Matthiaan ja viattoman papintytär Christinan näkökulmista? Miksi Isoviha usein ohitetaan kouluhistoriassa mutta muistetaan paikallisessa kansanperinteessä pitkälle sen jälkeen, kun varsinaisista tapahtumista on jäänyt elämään vain kaikuja? Miksi kuvat ja kuvaukset sodan jalkoihin jääneistä ja sitä pakoon yrittävistä kansoista ovat niin tunnistettavia vuosisadoista toiseen? Miksi pakolaisista tulee siirreltäviä ongelmallisia massoja, miksi emme näe heitä ihmisinä? Miksi sodan kauheuksista ja rikoksista on uskallettava kirjoittaa pelottomasti eikä suojella lukijaa?
Päivi Alasalmi esiintyy Tampereen kirjafestareilla la 30.11. ja su 11.12.
Kirjailijan kuva Hannu Jukola -
Tommi Liimatta kertoo uudesta romaanistaan Tyttönimi. Siinä kirjava henkilöjoukko pikkurikolisista lankomieheen ja airbnb-yrittäjään pyrkii selviytymään elämässä, mutta lukija huomio kiinnittyy erityisesti kahteen tyttöön: kahdeksan vuotta täyttävään mahdollisesti superlahjakkaaseen Janitraan ja tämän isosiskoon Vuokkoon, joka loistaa poissaolollaan mutta saattaa olla ainoajoka ymmärtää Janitraa.
Puhumme mm. siitä, mite Liimatta rytmittää romaanituotantoaan omaelämäkerrallisen ja siitä erillisen tekstin välillä- ja miten rokkibändien kanssa vietetty aika auttaa ymmärtämään taparikollisen elämää. Mistä aineksista henkilöt rakentuvat? Miksi Tyttönimessä näkökulma on naisten,tyttöjwn ja naapurin pikkuisen syrjäänjätetyn miehen?
Tommi Liimatta esiintyy Tampereen kirjafestareilla la 30.11. klo 12.30 -
Keskustelemme akatemiatutkija Timo Miettisen kanssa hänen loistavasta teoksestaan Demokratian aika. Mistä demokratian aika ja aikakäsitys oikein alkaa, ja milloin demokratian aika on (ollut)? Miettinen kyseenalaistaa tekstissään pinttyneitä luuloja historian opetuksista ja erilaisista "demokratian voittokuluista". Pääsemme 1400-luvun Italiasta myös nykyiseen "demokratian kriisiin", ja kysymme, mitä oikein on demokratia, joka tuntuunolevan niin pyhä asia,ettei sitä oikein henno arkena käyttää. Miksi innokkkaimmat "liberaalin demokratian" vaalijat kauhistuvat aina, kun demokratiaan osallistuminen laajenee? Lisäksi tarjolla radikaali suhde historiaan: nöyryys!
Timo Miettinen esiintyy myös Tampereen kirjafestareill sunnuntaina 1.12., haastattelijana Taru Torikka! Katso Kirjafestarien koko ohjelma ja osta liput https://kirjafestarit.fi/ohjelma-2024/ -
Esikoiskirjailija Eino Taina keskustelee kanssani romaanistaan Se laajenee. Siinä kirjailijaa muistuttava nuori mies viettää abiturienttivuottaan, asuu taiteilijavanhempiensa kotona ja haahuilee lapsuuden ja aikuisuuden välitilassa. Keskustelemme, miten Se laajenee solahtaa lajityyppiin ja mitä uutta se tuo kuvaukseen lapsen ja vanhempien suhteista. Romaanissa keskustellaan paljon, keskustelemme siis myös keskusteluista, mitä niissä rakentuu, miten keskustelu rikkoo aikaa ja miksi tärkeintä elämässä ja kirjallisuudessa voi olla se kun ei "tapahdu" mitään. Lisäksi ylistämme haahuilun merkitystä antikapitalistisena eleenä!
Osta Se lajeenee Avaimen verkkokaupasta https://avain.net/tuote/eino_taina/se_laajenee/9789523045545 -
Keskustelemme kirjailija ja kuvataiteilija Henni Kitin kanssa hänen sanalla sanoen tolkuttoman hienosta "romaanistaan" Majakka (Työnimi). Sekä tietenkin kirjallisuudesta, kuvataiteesta ja niistä käytävästä keskustelusta.
Suosittelen, että kuuntelet heti, ja sitten ostat/lainaat Majakan. https://kustantamo.sets.fi/kirja/majakka-tyonimi/?attribute_pa_format=kovakantinen -
Matti Kangaskoski keskustelee kanssani romaanistaan (tai "bektiinistään") Kosmos ja kuolema. Kuten nimestä voi päätellä, se käsittelee isoja aiheita. Kirjan maailma on lähitulevaisuus, missä kaikki on kytkeytynyt Syke-tietoverkkoon. Yllättävän tutunoloisessa Helsingissä on ihmisten lisäksi androideja. Siinä esiintyy mm. kuolemaa lähestyvä filosofi Martta ja tietoverkkoa ylijumalaln tavoin hallitseva Sigma Believer, joka järkyttyy kun kommunikaatio ei olekaan selkeää informaatiopakettien lataamista. Romaani on yhtäaikaa filosofinen tutkielma tietoisuuden luonteesta ja jännitysromaani maailmanlopun partaalla, sekä romaani romaanitaiteesta.
Keskustelun aiheina mm. "koetteleva" kirjallisuus ja miten romaani "romaanisoituu" kaiken koettelemisen keskeltä, androidit tai teköäly, jotka eivät "halua" mitään tai "pyri" mihinkään ja miksi ihmisen on niin vaikea suhtautua sellaiseen lajiin, ja mistä kirjoittamisessa ja lukemisessa on kyse (spoiler: ainakin riemusta ja leikistä). Keskustelussa selviää myös keskustelun ja kirjallisuuden itsensä itseisarvo!
Osta Kosmos ja kuolema https://www.teos.fi/Kosmos+ja+kuolema -
Hanna Kuuselan Syytös yhdistää kirjallisuusesseetä, päiväkirjaa ja syytöskirjelmää. Se ei tyydy vain kuvaamaan suomalaisen yliopistolaitoksen (tahallista?) rapauttamista, vaan laajenee tarkaksi tutkielmaksi siitä, miten nopeasti demokratia tuhotaan. Kirjan alaotsikko on Muuan akateeminen komitragedia, eikä sitä lukiessa tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. (Vaiko kenties järjestäytyä laajaan kansanrintamaan puolustamaan niitä ihanteita, joita yliopisto edustaa?)
Keskustelemme Hanna Kuuselan kanssa yliopistosta ja yhteiskunnasta, ja mitä niille tapahtuu kun valtaan päästetään markkinavoimat ja yritysjohdon uskonkappaleiden toteuttajat. Syytös saa kaikupohjaa kirjallisuudesta, nykytila vertautuu Thomas Mannin Taikavuoreen, missä porvaristo kipuilee, turhautuu ja nahistelee keskenään, kunnes tulee aika kaiken yli hyökyvälle suursodalle. Tampereen yliopiston konsistorit on repäisty Antigonen tragediasta. Toisin kuin antiikin ja nykyajan kipuilutragedioiden naishenkilöt, Syytös ei lopu päähenkilön romahtamiseen, vaan saa siitä alkunsa.
Osta Syytös Vastapainon verkkokaupasta! https://vastapaino.fi/sivu/tuote/syytos/5084845 -
Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield keskustelee Taru Torikan kanssa tämän vuoden kirjamessujen teemasta, tulevaisuudesta, sekä kaikesta siitä ihanasta ristiriitaisesta ja moniselitteisestä millä kirjailijat aihetta lähestyvät. Puhumme myös huolipuheen huolestuttavuudesta, kaupankäynnin ja hengailun iloista ja vaadimme aikuisia jättämään nuorison rauhaan!
Taru haastattelee kirjailija Herman Raiviota torstaina 24.10. Hakaniemi-lavalla klo 18.30. Näkemisiin siellä!!
Turvaton tila -esseekokoelmasta on keskusteltu myös Pkk-podcastin jaksossa 129 https://soundcloud.com/kirjakerho/osa-129-herman-raivio-turvaton-tila
Ville Blåfieldin kuva Emmi Kähkönen -
Annastiina Stormin sadunomainen romaani Kymmenen ja yksi Maddasia tapahtuu diktatuurissa, joka lienee romahtamispisteessä. Ääneen pääsevät niin diktaattorin kaksoisolennot (maakuopassa piilottelevat ja jo kuolleet), erilaiset eläimet kyyhkysistä täihin, ja naiset, joiden rooli ei ole odotetun passiivisen, viattoman uhrin.
Kymmenellä ja yhdellä Maddasilla on ilmeiset innottajansa Irakissa, teoksen nimi viittaa arabialaiseen tarinankerrontaan. Samalla se näyttää, miten diktatuuri on mahdollista missä vain ja millaisia tarinoita me kaikki jatkuvasti kerromme itsellemme oikeuttaaksemme omat poliittiset valintamme.
Keskustelemme vapaudesta, jonka sopimus sadunkerronnasta antaa niin kirjailijalle kuin lukijalle, ja siitä miten fabulointi yhtäaikaa etäännyttää ja tuo lähemmäksi. Ja miksi tehokkain ase yksinvaltiaita vastaan on niille nauraminen.
Annastiina Stormin kuva Susanna Kekkonen
Osta Kymmenen ja yksi Maddasia https://kustantamo.sets.fi/kirja/kymmenen-ja-yksi-maddasia-2/?attribute_pa_format=kovakantinen -
Kirjailija, elokuvaohjaaja Reetta Aalto keskustelee Taru Torikan kanssa toisesta romaanistaan Musta aukko. Siinä kovasti Aaltoa muistuttava, Venäjällä opiskellut elokuvantekijä elää mullistusten aikaa ja joutuu katsomaan paitsi omaa taiteenalaansa kuin omaa elämäänsä monesta uudesta kulmasta uusin silmin. Yhteiskunnan makrotason myllerrykset me too -liikkeestä pandemiaan ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa myllertävät myös päähenkilön elämän ja tunteet, ja pakottavat tekemään tiliä omien ongelmien kanssa. Samalla taiteilija käsittelee ajankohtaisia kysymyksiä, kuten kenellä on oikeus puhua surustaan suhteessa Ukrainaan ja Venäjään, kun toiset ihmiset viruvat pommien keskellä. Romaanikaan ei pysy alkuperäisessä suunnitelmassa, kun sota ja menneisyys vyöryvät päälle.
Puhumme Reetta Aallon kanssa monimutkaisesta suhteesta venäläisyyteen.
Hän vieraili Pienessä karanteenikirjassa jo esikoisromaaninsa Vadimin yhteydessä. Siinä suomalainen nuori nainen opiskelee Pietarissa vuosituhannen alussa. Musta aukko jatkaa aiheista, jolle ei oikein tunnu olevan tilaa tämän hetken "länsimaisessa" keskustelussa.
Osta Musta aukko https://kustantamo.sets.fi/kirja/musta-aukko/?attribute_pa_format=kovakantinen
Vadim-keskustelun voit kuunnella PKK:n jaksosta 24 https://soundcloud.com/kirjakerho/osa-24-reetta-aalto-vadim -
Taru Torikka keskustelee kirjallisuuskriitikko Herman Raivion kanssa tämän esseeteoksesta Turvaton tila - agonistisia esseitä. Teoksessa haastetaan lukijaa, kriitikoita ja koko kulttuurin kenttää, rakennetaan vastakkainasetteluja, etsitään parempia vihollisia ja vaaditaan tarkkuutta. Omaelämäkerrallisessa päätösesseessä Herman Raivio palaa punk-nuoruuteensa, mutta sama tarkkaileva ja kriittinen ote ja kaiken kyseenalaistaminen leikkaavat läpi koko teoksen.
Mikä on agonistinen asenne, ja miksi Raivio peräänkuuluttaa sitä kriitikoilta? Miksi kritiikin ja ylipäätään taiteen pitäisi olla "turvaton tila", ja mitä käsite voisi tarkoittaa? Pohdimme sitä, miten kriisimielentilaa ylläpitävä kulttuurikeskustelu tahtoo sekoittaa esteettisen ja eettisen, taiteen ja henkilön, halutessaan puolustautua "pimeiltä voimilta", ja miksi keskustelu kritiikistä kiertää ennalta-arvattavaa kehää. Lisäksi avaamme peritamperelaisen, molempien makua sorvanneen ja terävöittäneen "häpäsyn" käsitettä!
Osta Turvaton tila Vastapainon verkkokaupasta https://vastapaino.fi/sivu/tuote/turvaton-tila/4978289 -
Jukka Viikilän romaani Hiekkalinnat. Erittelyjä rakkausromaania varten on pinnalta hämäävän yksinkertaisen oloinen kirja rakkaudesta: Merenrantakaupunki, nuori nainen, vanhempi mies, himoa, hellyyttä, viipyilyä hetkissä. Mies häipyy, nainen kirjoittaa. Sitten ollaankin ajassa 60 vuotta myöhemmin. Romaani rakentuu Viikilän teoksille tyypillisesti fragmenteista.
Keskustelemme kirjailija Viikilän kanssa Hiekkalinnoista. Miten se asettuu suhteessa edeltäjäänsä, rönsyilevään Taivaalliseen vastaanottoon? Yhdistäviä tekijöitä on muitakin kuin kirjailijapäähenkilö. Miksi jotkut lukijat hämmentyvät kertojan identiteetistä? Miten kirjan nimi ohjaa lukemista - ja kirjoittamista? Kertooko romaani monimutkaisten rakenteidenkin hetkellisyydestä ja sormien läpi valumisesta? Miten tapahtumapaikka luo romaanin tunnelmaa ja pelaa rantaromantiikan oletuksilla? Hiekkalinnojen rakastunut pari on poikkeuksellinen siinä, että molemmat pitävät toisistsan ja viihtyvöt yhdessä. Miten kaunokirjallisuus voi kuvata toisiaan haluavien ja toisistaan kiinnostuneiden ihmisten "tapahtumatonta", tyytyväistä, samankaltaisista hetkistä koostuvaa yhdessäoloa? (Spoiler; tietenkin fragmenteilla!) Ja mitä ihmettä kirjan loppu tarkoittaa? -
Keskustelemme kirjailija Touko Kauppisen kanssa hänen romaanistaan Näkyvät ja näkymättömät. Sen kertoja Nipe hakee yhteyttä luontoon vanhassa teollisuushallissa Teksti on posthumanistisen ajattelun läpäisemää ja samalla syvästi hauskaa. Puhumme siitä, miten Nipe eroaa aikaisemmista kirjallisista erakoista pyrkiessään uuteen tapaan kommunikoida ja antaa kielellle mahdolkisuuksia, nin ihmisten kuin hämähäkkien suhteen. Voiko romaani toimia matkakumppanina matkalla havaitsemaan luonto ja elämä kaikkialla ympärillämme?
Osta Näkyvät ja näkymättömät Teoksen verkkokaupasta
https://www.teos.fi/Nakyvat+ja+nakymattomat -
Keskustelemme kirjailija Elina Annolan kanssa hänen kolmannesta romaanistaan Luopuneet. Se seuraa kahden naisen elämää samassa helsinkiläisasunnossa, kahdessa eri ajassa. Vieno asuu pienen tytön ja työtävieroksuvan aviomiehen kanssa ja yrittää pitää kaunista kotia yllä sodanjälkeisessä jälleenrakennuksen ajassa. 2010-luvulla Anniina muuttaa unelmien asuntoon uuden miehensä ja tämän tyttären kanssa, mutta huomaa pian että korkeiden huoneiden ilmaan tulvii muutakin kuin auringon valoa.
Puhumme kotona piilevistä vaaroista, lapsen toivomisesta ja pelonsekaisesta odotuksesta, äidiksi kasvamisesta ja tyttärenä pysymisestä, vanhempien ja lasten välisistä jatkuvista väärinymmärryksistä ja oletuksista, ja siitä,miten kirjailijan henkilökohtainen tarina kasvaa kirjallisuudeksi etäännyttämällä ja ajan myötä. Ja miten romaanin aihe saattaakin muuttua todeksi kirjailijan omassa elämässä.
Osta Luopuneet https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/luopuneet/4979719 -
Kirjailija, historiantutkija Johanna Annolan ensimmäinen historiallinen romaani Valkenee kaukainen ranta sijoittuu 1890-luvun kriisien ja kuohunnan aikaan. Kirjan päähenkilö Ulrika haluaisi elää säädyllistä pikkuvirkamiehen rouvan elämää ja haaveilee lähinnä Väinö-pojan valoisasta tulevaisuudesta suvun ensimmäisenä ylioppilaana, ehkä maisterinakin. Kun mies kuolee, Ulrika joutuu tarttumaan vaivaistalon johtajattaren toimeen.
Annola on tutkinut paljon naisten, perheen, köyhäinhoidon ja yhteiskunnan marginaaleissa eläneiden historiaa. Keskustelemme Ulrikan ja Väinö-pojan mahdollisista vastineista todellisuudessa, ja miten tutkija siirtyy kaunokirjallisuuden puolelle. Miten kirjoittaa romaanihenkilöitä, joiden ajatusmaailma ja arvot eroavat meidän moraalistamme ratkaisevasti? Miten tutkija heittäytyy käyttämään mielikuvitustaan? Miksi on helppo tuomita vuosisadan takaiset asenteet vaivaistaloon joutuneita "laiskureita" ja aviottomia äitiä kohtaan, ja samalla moralisoida nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan pudokkaita? Puhumme myös pikkukaupunkien elävästä historiasta, hellyyttävistä lyseolaispojista ja heistä, jotka eivät tahdo tempautua mukaan vaikka aatteet vyöryvät ja historia myllertää heidän elämänsä läpi.
Johanna Annola ja Taru Torikka keskustelevat Kallion kirjafestareilla pe 26.4. klo 16, Kallion kirjastossa. Tervetuloa! -
Keskustelemme kirjailija Markku Paasonen kahdesta teoksesta, Kaikki on tuhoutunut ja Lykätty salamurha, limittäin, lomittain ja sekaisin. Niiden yhteydestä ja eroista, proosan, runon ja esseen keinoista ja puutteista, kielen mahdollisuuksista, rajoista ja loppumisesta, sekä lörpöttelyn autuudesta!
Hanki Lykätty salamurha ja Kaikki on tuhoutunut https://www.teos.fi/Paasonen+Markku -
Kirjakevät alkaa keskustelulla kirjailija Anna Maria Mäen kanssa hänen tuoreesta romaanistaan Uudessa valossa.
Päähenkilö Iiris välttelee taidehistorian gradua ja elättää itseään (jotenkuten) hyvinvointi-influensserina. Hänen äitinsä Helena on menestynyt motivaatiopuhuja ja Iiriksen mielestä huono äiti. Kun Helena kuolee, Iiris joutuu tarkastelemaan omaa ja äidin elämää uudessa valossa.
Puhumme vaikuttamisesta, motivaatiopuhujien motivaatiosta, perityistä naistenmalleista, rooleihin juuttumisesta ja taiteen vapauttavasta voimasta!
Osta Uudessa valossa Teoksen verkkokaupasta https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/uudessa-valossa/4979721
Anna Maria Mäen kuva Milka Alanen -
Kirjailija, käsikirjoittaja Janne Sarja kertoo Taru Torikalle, kuinka olla hauska!
Äänitetty Helsingin kirjamessuilla 2023.
Rakkaudella, Janii löytyy Siltalan verkkokaupasta: https://www.siltalapublishing.fi/product/rakkaudella-jami/ - Laat meer zien
