Afleveringen
-
Mitä psykedeeliterapiassa tehdään?
1900-luvun puolivälissä psykedeelien terapeuttista potentiaalia tutkittiin aktiivisesti, erityisesti Yhdysvalloissa. Aineet alkoivat myös levitä labrojen ulkopuolelle, ja viihdekäyttö yleistyi. Richard Nixonin hallitus kuitenkin luokitteli 1970-luvulla psykedeelit Schedule 1 - aineiksi, eli sellaisiksi, joilla ei ole minkäänlaista lääketieteellistä käyttöä.
Tavoitteina oli muun muassa demonisoida Vietnamin sodan vastaista liikehdintää ja vähemmistöryhmiä, jotka olivat uhka Nixonin vallalle. Hippiliike oli aktiivinen sodan vastustaja, ja psykedeelien kulutus oli yleistä.
Nixonin korkea-arvoinen neuvonantaja kertoi haastattelussa vuonna 1994:
"We could arrest their leaders, raid their homes, break up their meetings, and vilify them night after night on the evening news. Did we know we were lying about the drugs? Of course we did."
Viime vuosina psykedeelien tutkimuskenttä on avautunut uudestaan, ja useat maat ovat avaamassa lainsäädäntöään terapeuttisen psykedeelien käytön suuntaan.
Psykologi Patrick Zilliacus on toiminut psykedeeliterapeuttina Magnolia -klinikalla Alankomaissa kollegansa Heikki Vanhasen kanssa, ja kerryttänyt kokemusta eurooppalaisen psykedeeliterapian aallonharjalla.
Jaksossa Patrick paljastaa, millaista psykedeeliterapia käytännössä on. Mitä aineita käytetään ja miten? Millaisia kokemuksia hänen asiakkaillaan on ollut?
Mitä nämä erikoiset, maailmankatsomusta muuttavat aineet oikein psykologisesti tarkoittavat?
Linkki Magnolian palveluihin:
https://mymagnolia.fi/
Patrickin verkkosivut:
https://www.patrickzilliacus.fi/
Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Vapaa tahti on myytti.
Miltä maailma näyttäisi, jos älyllisesti tunnistaisimme, että ihmisellä ei ole vapaata tahtoa?
Tästä maalaillaan paljon kauhukuvia, mutta tulee muistaa, että yksilöiden moraalinen vastuuttaminen heidän "vapaan" tahtonsa mukaan tehdyistä valinnoista johtaa moniin haitallisiinkin seurauksiin. Esimerkkinä näistä on tehoton ja toimimaton amerikkalaismallinen oikeusjärjestelmä, joissa yksilöitä "rankaistaan" moraalisen vääryyden pohjalta, eikä keskitytä tulevien ongelmien ja vääryyksien ehkäisemiseen.
Kokemus vapaasta tahdosta lienee sisäänrakennettu ihmisyyteen. Siitä ei siis todennäköisesti pystytä pyristelemään eroon. Sen sijaan voimme älyllisesti tunnistaa tämän illuusion, ja pyrkiä ehkäisemään sen haittavaikutuksia yhteiskunnassamme.
Miten toimisikaan ihminen, joka kokisi, että hänen päätöksensä eivät ole vapaasti valittuja?
Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Zijn er afleveringen die ontbreken?
-
Kuinka tunnistaa burniksen merkit?
Jaksossa puhumme psykologi Samuli Shintamin kanssa loppuunpalamisen psykologiasta. Mikä loppuunpalamisen tarkalleen aiheuttaa? Miten nousta burnoutin suosta?
Burnout ei ole yksilön piirteistä johtuva sairaus. Se muodostuu aina vuorovaikutuksessa yksilön sisäisten mallien, kuormitukseen liittyvien tehtävien, odotusten ja toiveiden, sekä esimerkiksi työmaailman antamien vaatimusten ja työroolien piirteiden välillä.
Loppuunpalaminen tapahtuu kovia vaatimuksia asettavan maailman ja ikivanhan mielen risteyksessä. Se pakottaa ihmisen pysähtymään ja arvioimaan asioita uudelleen.
Käymme jaksossa läpi stressijärjestelmän fysiologiaa ja psykologiaa, pohdimme burnoutin roolia hyödyllisenä työkaluna omien rajojen löytämisessä ja mietimme yleisimpiä väärinkäsityksiä loppuunpalamisesta.
Samuli Shintami on työstressiin, neurokirjoon ja aivoterveyteen erikoistunut työterveyspsykologi. Jos tykkäsit Samulista, kurkkaa myös jakso #60, jossa keskustelimme pelien ja pelillisyyden psykologiasta.
Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Tekeekö jatkuva sotasisältö meistä brutaalimpia?
Voiko ihminen traumatisoitua oman toimintansa seurauksena?
Mitä psykologisia seikkoja yhteiskuntamme militarisaatioon liittyy?
Uudessa ILTARADIO-Jaksossa keskustelemme Alex Siiran ja Julius Tuomarlan kanssa sotilaspsykologiasta!
ILTARADIO-formaatissa kutsun ystäviäni kylään keskustelemaan psykologisista aiheista, jotka heillä ovat viime aikoina pyörineet mielessä. Jos tavalliset jaksot ovat asiantuntijoiden käymiä järkeviä keskusteluja tärkeistä aiheista, ILTARADIO on niitä illalla ja aamuyöllä käytyjä epämääräisiä psykologisia pohdintoja ja väittelyjä, kun on pari olutta jo alla ja saunassa käyty.
Alex ja Julius ovat psykologian maisteriopiskelijoita Tampereen yliopistolta, ja ovat molemmat työskennelleet Suomen Puolustusvoimilla.Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Miten lopettaa liiallinen mukautuminen? Miten olla oma itse?
Miten voi tunnistaa, milloin on aito itselleen ja muille, tai milloin on jonkinlainen haitallinen rooli päällä?
Jaksossa keskustellaan mukautumisen psykologiasta ja aitoudesta.
Mukautuminen voi olla miellyttämistä tai pätemistä. Vaikka käytös olisi pinnaltaan hyvin erilaista, sekä miellyttämis- että pätemiskäyttäytymistä yhdistävät kuitenkin psykologisten tarpeiden täyttäminen.
Kuten Barbapapat, ihmiset ratkaisevat erilaisia ongelmiaan muovautumalla erilaisiin muotoihin. Toisin kuin Barbapapat, tarpeeksi venyttyään ihmiset eivät pysty palautumaan takaisin alkuperäiseen muotoonsa.
Kun kaksi maailmaa kohtaavat, joihin ihminen on mukautunut erilaisiksi, seuraa konflikti.
Vieraana jaksossa on Pekka Tölli, Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi ja tietokirjailija. Tölli käsittelee uudessa, vasta julkaistussa kirjassaan aitoutta ja mukautumista.
Kirja:
Miten olla minä? Kohti tasapainoista elämää itseä hylkäämättä ja toisia hukkaamatta.
Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Terapia ei aina toimi. Miksi?
Puhumme jaksossa Sinnu Savolan kanssa siitä, mitkä tekijät voivat tehdä terapiasta tehotonta, ja mitä tällöin kannattaisi kokeilla.
Mistä tietää, onko oma terapia lähtenyt jotenkin sivuraiteille, vai onko kyse vain yleisestä epävarmuudesta ja hoitoon liittyvästä epämukavuudesta?
Jos miettii itse terapian aloittamista, miten arvioida, olisiko se itselle hyödyllistä?
Sini-Sofia Savola ("Sinnu") on psykologi, terveyspsykologian erikoispsykologi,
kouluttaja ja konsultti. Hän on myös "Niinku asia on" -podcastin juontaja (entinen "Psykologiaa ja kaikenlaista").
Käykää kurkkaamassa! Sieltä löytyy lisää
sisältöä tämänkin jakson aiheista! 😎Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.
Sosiaalinen ahdistus hallitsee valtavaa osaa kansastamme. Mistä sosiaaliset pelot nousevat? Mikä niitä pitää yllä, ja miten niiden vallasta voisi vapautua?
Kun kontrolloit jokaista sanaasi, valmistaudut keskusteluihin etukäteen ja yrität peittää jotain "puutteellista" itsessäsi, huomiosi kiinnittyy kokonaan itseesi. Et kuuntele toista. Et ole läsnä. Etkä koskaan saa palautetta siitä, kelpaatko sellaisena kuin olet, koska et näytä sitä kenellekään.
Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhumme Klaus Rannan kanssa sosiaalisen ahdistuksen mekanismeista ja siitä, miten niitä voi purkaa. Klaus Ranta on sosiaalisen ahdistuksen teemoihin erikoistunut kouluttajapsykoterapeutti, psykologi ja psykiatri.
Jakson aiheita:
Sosiaalisen ahdistuksen evolutiivinen logiikkaMilloin epäsosiaalisuus on normaalia, ja milloin siitä tulee ongelma?Turvakäyttäytyminen: miten jännittäjä sabotoi itseään?Haavoittuvuuden näyttäminen lähentää ihmisiä, vaikka mieli ennustaa päinvastaistaKiusaamisen ja sosiaalisen trauman yhteys: kahdella kolmasosalla on oikeita torjuntakokemuksiaMiksi tekeminen on aliarvostettua ja ajattelu yliarvostettuaJakso on toteutettu yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa, osana sarjaa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen ilmiöitä.
Jos kaipaat yhteisöä ja vertaisuutta sosiaaliseen vetäytymiseen ja yksinäisyyden kokemuksiin liittyen, Punainen Risti ja Punaisen Ristin Voima-hanke järjestävät toimintaa myös verkossa. Lue lisää osoitteista:
punainenristi.fi/verkkoapu
voimahanke.info
Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.
"He varmasti ajattelevat minusta pahaa." "Nolaan itseni, jos menen sinne." "Ketään ei kiinnosta minun tekemiseni."
Mieli liioittelee, valehtelee ja ennustaa asioita, joita ei tule koskaan tapahtumaan. Ja me uskotaan sitä kyseenalaistamatta.
Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhumme Arto Pietikäisen kanssa ajatusansoista, jotka ajavat ihmisen eristäytymään. Arto on yksi Suomen arvostetuimmista psykologeista ja suomalaisen hyväksymis- ja omistautumisterapiakentän tunnistettavin hahmo.
Ajatusansojen lisäksi saat jaksosta psykologisen harjoituksen, joka auttaa sinua eriytymään ajatuksista, jotka estävät sinua tekemästä mitä todella haluaisit.
Jakson aiheita:
Mielen lukeminen: miksi luulet tietäväsi, mitä muut sinusta ajattelevatMiten oppimishistoria rakentaa "minätarina-ansan", joka kaventaa koko elämääMiksi ei tarvitse muuttaa ajatuksiasi tehdäksesi muutoksenBussi-metafora elämällesiMyötätunto eteenpäin puskevana voimanaJakso on toteutettu yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa, osana sarjaa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen ilmiöitä.
Jos kaipaat yhteisöä ja vertaisuutta sosiaaliseen vetäytymiseen ja yksinäisyyden kokemuksiin liittyen, Punainen Risti ja Punaisen Ristin Voima-hanke järjestävät toimintaa myös verkossa. Lue lisää osoitteista:
punainenristi.fi/verkkoapu
voimahanke.info
Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.
Kuinka pikkulapsena rakentunut malli kiintymisestä vaikuttaa meihin aikuisinakin?
Kun astut huoneeseen täynnä tuntemattomia ihmisiä, sinulla on jo valmiina ennakko-olettamus siitä, miten he suhtautuvat sinuun. 🤔
Tällainen suhtautumistapa on rakentunut pitkän oppimishistorian aikana, alkaen vauvaiästä ja osittain jopa kohdusta.
Kiintymyssuhdeteoria tunnetaan yleensä parisuhde- tai vauva-aiheena. Mutta sen ydin on jotain laajempaa: se on teoria siitä, miten aivot rakentavat mallin itsestä ja muista, sekä miten tuo malli ohjaa kaikkea sosiaalista toimintaa läpi elämän.
Jos varhainen kokemus on opettanut, että muihin ei voi luottaa, niin huoneeseen astuminen voi tarkoittaa: sydän pamppaa, katse kiertelee, itsestä tuntuu jotenkin väärältä. Toinen taas katsoo silmiin, on utelias, luottaa tulevansa otetuksi vastaan. Sama huone. Täysin eri kokemus.
Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhun psykologi ja paripsykoterapeutti Eira Eklund-Mikolan kanssa siitä, miten kiintymyssuhdetyyli ja -tausta näkyvät sosiaalisessa elämässä ja ystävyyssuhteissa.
Jakso on toteutettu yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa, osana sarjaa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen ilmiöitä. Sosiaalisen eristäytymisen ja vetäytymisen taustalla voi olla oletus siitä, että muille ei kannata avautua. Tällaisten oletusten taustalla voi olla oma kiintymyssuhdehistoria.
Jakson aiheita:
Miten lapsuuden kiintymyskokemus muuttuu tiedostamattomaksi toimintamalliksi aikuisuudessa?Miten sama pelko, joka ohjasi lasta, ohjaa aikuista sosiaalisissa tilanteissa?Miksi vetäytyminen ruokkii itseään: kun suojaudut, muut saattavat tulkita sen ylimielisyydeksi ja negatiivinen kierre alkaaMiten tunnistaa oma strategiansa: hyökkäätkö vai vetäydytkö, kun tunneyhteys katkeaa?Jos kaipaat yhteisöä ja vertaisuutta sosiaaliseen vetäytymiseen ja yksinäisyyden kokemuksiin liittyen, Punainen Risti ja Punaisen Ristin Voima-hanke järjestävät toimintaa myös verkossa. Lue lisää osoitteista:
punainenristi.fi/verkkoapu
voimahanke.info
Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Posttraumaattiseen oireiluun kuuluu takaumia menneestä, aikahahmotuksen häiriintymistä, vireysjärjestelmän poikkeuksellista toimintaa, muutoksia ajattelussa ja mielialassa, sekä välttämiskäyttäytymistä.
Yhteiskuntana olemme hyvää tarkoittaen alkaneet huomioida posttraumaattisesti oireilevia. Tässä jaksossa argumentoin, että yksi näkyvimmistä huomiointitavoista, sisältövaroitusten laajentunut käyttö, ei kuitenkaan toimi ja on lopulta haitallista.
Yksilöön kohdistuvien haittojen lisäksi se antaa yhteiskuntatasolla uskottavuutta pseudoterapeuttiselle ajattelulle, jossa huomaamattomasti kannustetaan ongelmaa ylläpitävään käyttäytymiseen.
Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.
Lapsuuden kiusaaminen ei jää lapsuuteen.
Jakso on toinen osa kaupallista yhteistyötämme Suomen Punaisen Ristin kanssa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen psykologiaa ja komeroitumisilmiötä.
Vetäytyneiden ihmisten historiasta löytyy kovin usein traumaattisia kokemuksia ja kiusaamisväkivaltaa. Miten kiusaaminen vaikuttaa mieleen ja ihmissuhteisiin myöhemmin elämässä?
Jaksossa käydään läpi kiusaamisväkivallan ja trauman psykologiaa. Miksi pelkkä ympäristön vaihtaminen ei riitä kiusaamisten vaikutusten hoitamiseksi? Ja miten menneisyyden kokemukset vaikuttavat sisäiseen ääneemme?
Vieraanani on kliinisen psykologian dosentti ja holistisen mielenterveyskäsityksen asiantuntija Tomi Bergström.
Jakson aiheita:
Mitä trauma tarkoittaa – ja miten käsite on laajentunut arkikäyttöönMiten kiusaamiskokemusten kehittyminen komeroitumispaineeksiMenneisyyden äänien puhe omassa mielessäKorjaavien kokemusten psykologiaaMilloin on aika hakea apua – ja miksi kynnys voi olla niin korkea?Jakso on toinen osa sarjaa, jossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ilmiötä.
Jos kaipaat yhteisöä ja vertaisuutta sosiaaliseen vetäytymiseen ja yksinäisyyden kokemuksiin liittyen, Punainen Risti ja Punaisen Ristin Voima-hanke järjestävät toimintaa myös verkossa. Lue lisää osoitteista:
punainenristi.fi/verkkoapu
voimahanke.info
Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.
Keskuudessamme elää näkymätön väestön osa.
Sosiaalinen vetäytyneisyys on yksi aikamme ilmiöistä. Siinä ihminen vetäytyy tiedostamattaan tai tietoisesti sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, ja ajallaan sulkeutuu eriasteisiin eristyksen muotoihin.
Ilmiö lienee kuitenkin vanha kuin ihmisyyskiin. Aikanaan puhuttiin "peräkammarin pojista".
Modernissa maailmassa vetäytymiseen kiinnittyy kuitenkin uudenlaisia aspekteja, kuten internetyhteisöjä, yhteiskuntamme kannustin- ja rankaisujärjestelmien luomia verkkoja, sekä teknologisia ratkaisuja inhimillisiin ongelmiin, jotka osaltaan auttavat ylläpitämään vetäytymistä ja eristäytymistä.
Jaksossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ja hikikomorin teemoja.
Jakson aiheita:
- Mitä tarkoittaa sosiaalisesti vetäytynyt, komeroitunut ja hikikomori
- Millaiset kierteet aiheuttavat sosiaalista vetäytymistä
- Rakenteelliset tekijät ylläpitämässä vetäytymistä: onko yhteiskuntamme tehty kaikille?
- Miten neljän seinän sisässä oleminen vaikuttaa aikakäsitykseen?
- Hikikomorin demografia
- Verkkoon kadonneet -hankkeestaVille Manninen on Tampereen Settlementin Verkkoon Kadonneet -hankkeen koordinaattori, ja on tehnyt töitä sosiaalisesti vetäytyneiden ihmisten kanssa, verkon välityksellä.
Artti Kellokumpu on tohtoritutkija, joka on tehnyt väitöskirjan hikikomori-aiheesta, tutkimalla mm. hikikomero-ylilautakanavalla käytyjä keskusteluja.Jakso on ensimmäinen osa sarjaa, jossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ilmiötä. Seuraavassa osassa puhutaan traumoista ja kiusaamisväkivallasta.
Jos kaipaat yhteisöä ja vertaisuutta sosiaaliseen vetäytymiseen ja yksinäisyyden kokemuksiin liittyen, Punainen Risti ja Punaisen Ristin Voima-hanke järjestävät toimintaa myös verkossa. Lue lisää osoitteista:
punainenristi.fi/verkkoapu
voimahanke.info
Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Romantiikka väkivallan välineenä, ja muita piilotetun väkivallan muotoja.
Käsittelemme jaksossa Meri Ala-Huikun kanssa vainoamisen ja sumuttamisen ("gaslightingin") psykologiaa. Lisäksi puhumme harvemmin havaituista väkivallan muodoista, joita tapahtuu esimerkiksi lapsettomissa perheissä, kehitysvammaisia kohtaan ja vanhainkodeissa.
- Mistä vainoaminen koostuu? Kuuluuko siihen vilpitöntä uskoa, että toinen kyllä palaa kanssani yhteen, vaikka hankkiikin nyt lähestymiskieltoa? Mistä tämä kertoisi?
- Sadismi ja mielen järkkyneisyys vainoajien ja sumuttajien kesken.
- Sarjavainoajat.
- Miten romantiikkaa ja pinnallisesti positiivisia asioita voidaan käyttää vainonnan keinona.
- Rakenteellinen väkivalta vanhuksia kohtaan. Miten väsyneisyys ja leipääntyneisyys voivat pelata roolia tässä.
Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Mielen terveys ja mielen sairaus otetaan käsitteinä itsestäänselvyytenä. Tässä ei ole mitään järkeä. Näin väitämme kliinisen psykologian dosentin, Tomi Bergströmin kanssa.
Jaksossa pureudumme psykiatrian historian ja nykypäivän kautta siihen, mistä ajatukset mielen terveänä olemisesta tai sairastumisesta perustuvat, ja millaisia vaikutuksia niillä on ihmisten hoitoon ja ajatteluun.
Voisimmeko auttaa ihmisiä paremmin olemalla ajattelematta heidän mielistään sairaita tai terveitä?
Jakson aiheita:
- Mihin psykiatria perustuu?
- Mihin ajatus mielen sairaudesta perustuu?
- Miltä näyttäisi mielen auttaminen ilman mielen sairautta tai terveyttä?
- Miksi nepsy ei ole sen enempää "neuroa" kuin masennuskaan.
Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Viiltely ihmetyttää läheisiä ja usein viiltelijää itseäänkin.
Kaikki käyttäytyminen tapahtuu aina omassa asiayhteydessään ja sillä on aina jokin tarkoitus. Sama pätee viiltelyyn. Jaksossa keskustelemme Katja Myllyviidan kanssa viiltelyn funktioista ja siihen liittyvistä keskeisistä kysymyksistä:
- Viiltelyn 6 toiminnallista funktiota
- Miten ihmiset tyypillisesti suhtautuvat viiltelyyn
- Queer-ihmisten viiltelykäyttäytyminen
- Kuinka viiltelyä hoidetaan
- Onko kyseessä riippuvuus
- Ryhmäviiltely ja viiltelemisen sosiaalinen tarttuminen
- Yleinen väärinkäsitys viiltelyn hoidosta
Katja Myllyviita on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija. Hänen kirjassaan -Vapaaksi viiltelystä (2021) Myllyviita kuvaa vuosikymmenten kliinisellä kokemuksellaan viiltelyyn liittyviä tunteita, kokemuksia ja ajatuksia.Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Insestissä seksuaalinen käyttäytyminen kohdistetaan ihmisiin, jotka ovat liian lähellä.
Voiko samoin tehdä emootioiden kanssa? Mitä on emotionaalinen insesti?
Emotionaalisesti insestinen vanhempi kohtelee lastaan ikään kuin puolisoa tai "vertaistaan". Hän saattaa vaatia lapselta emotionaalista tukea ja läheisyyttä enemmän kuin vanhempi-lapsi-suhteessa on asiallista. Hän saattaa avautua lapselle asioista, joita lapsen ei tulisi kuulla tai käsitellä.
Aiheesta puhumassa kanssani on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Katja Myllyviita! Hän luokittelee uusimmassa, Sairas perhe -bestsellerkirjassa monia epäterveen vanhemmuuden tyyppejä.
Katjan valokuva: Heidi-Hanna Karhu
Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Tervetuloa PSYKOLOGIA-Podcastin Iltaradioon!
Jos tavalliset jaksot ovat asiantuntijoiden käymiä järkeviä keskusteluja tärkeistä aiheista, ILTARADIO on niitä illalla ja aamuyöllä käytyjä epämääräisiä psykologisia pohdintoja ja väittelyjä, kun on pari olutta jo alla ja saunassa käyty. No, olutta ei välttämättä tarvita, mutta tunnelma tulee olemaan ILTARADIOSSA rento. Ei pönötetä eikä mietitä liikaa mitä sanotaan.
Nyt selviää, millaisista asioista psykologia-alan ihmiset puhuvat iltaisin! Jokainen tuo jaksoon mukaan jonkun idean tai aiheen, joka on viime aikoina liikkunut mielessä.
Sinulla on nyt kaksi eri tyylistä PSYKOLOGIA-Podcastin muotoa joista valita!Ensimmäisessä PSYKOLOGIA-Podcastin Iltaradiossa ovat vieraina psykologian maisteriopiskelijat Nette Hurme, Tatu Polamo ja Julius Heino!
Lets mennään.Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Pelit ja pelillisyys ovat ihmisessä syvällä. Kuinka syvällä?
Pelien suhteen puhutaan yleensä vain "ruutuajasta" ja peliriippuvuuksista, ja harva kehtaa rehdisti sanoa harrastavansa pelaamista. Peleillä on kuitenkin voimakas ja aito positiivinenkin vaikutus maailmaan. Lapsesta asti ihminen oppii leikkien kautta valtavasti asioita sosiaalisesta maailmasta, moraalista ja itsestään. Ihmiset haluavat pelata ja leikkiä.
Pelillistäminen tarkoittaa asioiden tekemistä pelien kaltaiseksi. Jos osaa katsoa, pelillisyyttä näkyy kaikkialla. Oikeastaan laajasti tulkittuna suurin osa ihmisten luomista instituutioista, töistä, harrastuksista ja tavoitteista voidaan määritellä tietynlaiseksi peliksi, jossa on sääntöjä, pelivälineitä ja tavoitteita.
Vieraanani aiheista puhumassa on psykologi Samuli Shintami.
Aiheita:
- Mitä pelit ja pelien vetovoima kertovat ihmisyydestä?
- Erillinen identiteetti pelimaailmassa - haitallista todellisuuden pakoako?
- Onko pelissä edistyminen "oikeaa" edistymistä?
- Kuinka pelata viisaammin?
- Stressiä aiheuttavat ja sinnikkyyttä vaativat pelit.
Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Miten väkivaltaisuus syöpyy sisälle perheeseen?
Lähisuhdeväkivalta on ilmiö, jossa satuttaminen, kontrolli ja pelko kietoutuvat ihmissuhteeseen, jonka kuuluisi olla turvallinen. Se voi sisältää fyysistä, henkistä, taloudellista, seksuaalista tai sosiaalista väkivaltaa. Useimmiten se on jonkinlainen yhdistelmä näistä. Väkivalta ei synny tyhjästä. Ensin se voi näkyä esimerkiksi kontrollina, sitten eristämisenä ja lopulta avoimena väkivaltana. Ilmiön ytimessä on vallan ja alistamisen dynamiikka.
Väkivalta ei ole koskaan yksityinen asia. Tekijä on aina itse vastuussa väkivallasta. Se ei ole ikinä uhrin syy.
Meri Ala-Huikku on väkivaltatyön koordinaattori Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueella. Hän on työskennellyt väkivaltaa vastaan mm. MARAK-puheenjohtajana ja Barnahus-koordinaattorina. MARAK eli moniammatillinen riskinarviointi on vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja uhrin auttamisen moniammatillinen menetelmä. Barnahus-hankkeessa puolestaan tehostetaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa.
Jaksossa käsitellään mm.:
Miksi joku on väkivaltainen kumppaniaan kohtaan?Miksi uhri ei lähde vaarallisesta suhteesta?Voiko samaan aikaan rakastaa ja pelätä?Miten väkivalta vanhempien välillä muokkaa lapsen kehitystä?Miten rakennetaan toimiva turvasuunnitelma?Mustasukkaisuuden rooli väkivallan dynamiikassaMiten väkivaltainen kierre voidaan pysäyttää?Uhrin selviytymisstrategiat ja hengissä pysymisen psykologiaJakso on toteutettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen kanssa osana työtäni Seinäjoen Perhekeskuksella kasvatus- ja perheneuvolassa.
Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
-
Kun kuolema kohtaa perheen.
Jaksossa keskustelemme Eija Tuukkasen (Terhokoti) ja Virpi Niemen kanssa lapsen surusta. Miten vanhemman tai muun läheisen kuolema vaikuttaa lapseen?
Eija Tuukkanen on kirjoittanut kirjan Lapsen suru: Hyvin hyvä puhua kuolemasta. Kirjassa hän käy läpi lasten erilaisia tapoja reagoida menetyksiin ja perheenjäsentä odottavaan kuolemaan. Kuinka lapsen ajatukset tulisi huomioida? Pitkään on ajateltu, ettei lapsi voi ymmärtää kuolemasta juuri mitään. Tuukkasen mukaan kuolema on usein lapselle suoraviivaisempi asia kuin luullaan. Kielelliset perinteet, häpeily ja liikavarovaisuus tekevät siitä monimutkaisen.Virpi Niemi on itse menettänyt miehensä suolistosyöpään, ja kertoo jaksossa tarinansa. Hän kohtasi tuohon aikaan parivuotiaan Varpu-tyttärensä kanssa perheenisän kuoleman suoraan. Tuolloin Eija Tuukkanen toimi Varpun työntekijänä Terhokodin kautta. Terhokoti on vaativan erityistason saattohoitokoti Helsingissä.
Jakson aiheita:
- Kuinka puhua elämän päättymisestä?- Häpeily ja varovaisuus kuoleman ympärillä.
- Tilaa, taukoa, tunteita -periaate.
- Ruumiin kohtaaminen.
- Lapsen tavat testailla aikuisia ja tutkia heidän reaktioitaan kuoleman teeman ympärillä.
- Hautajaiset lapsen näkökulmasta.
- Mitä kaikkea kaksivuotias voi ymmärtää?
Jakso on toteutettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen kanssa, osana työtäni Seinäjoen Perhekeskuksella.
Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)
Jatketaan keskustelua Instagramissa!
Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com
Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.Valokuvaaja: Matias Ahonen.
- Laat meer zien
