Afgespeeld
-
Luultavasti jokainen on sitä mieltä, että on tärkeä puhua ja olla avoin, mutta miksi se sitten on niin vaikeaa ja pelottavaa? Saatamme myös ajatella olevamme rehellisiä ja avoimia, mutta todellisuudessa olemmekin sitä varsin valikoidusti ja ehkä enemmän pintakerroksista käsin.
Mitä rehellisyys edes on? Rehellisyys ei tarkoita sitä että kaikki mieleen tuleva olisi tarpeen jakaa tai että suodattamaton ajatuksien jakaminen olisi rehellisyyttä. Autenttinen rehellisyys kysyy itseasiassa uskallusta katsoa hieman pintaa syvemmälle: mitä ensin nousevien ajatuksien, tulkintojen ja reaktioiden takana on? Autenttinen rehellisyys on oikeastaan aina jollain tapaa haavoittuvaista, vaikka se voikin olla syvästi voimakasta ja vahvaa samalla.
Jotta voi olla rehellinen toiselle, on ensin oltava rehellinen itselleen. Tämä kysyy usein itsereflektion lisäksi aikaa ja tilaa. Ei voi kuulla itseään pintaa syvemmälle, jos itsensä äärelle ei pysähdy.Autenttinen rehellisyys lähtee sen ilmaisemista mitä minussa tapahtuu, mitä minä toivon, mitä tulkintaa tilanteesta kerron eikä niinkään siitä, että kertoo mitä toinen tekee omasta mielestä väärin. Varsinkin haastavissa tilanteissa on hyvä muistaa, että jokainen katsoo maailmaa ainakin paikoittain omista suojautumiskeinoistaan käsin. Läheiset ihmissuhteet ovat kuin kirkasvalolamppuja haavoittuvaisiin kohtiimme ja siksi voimme kasvaa oikeasti silloin, kun suostumme katsomaan itseämme ja toista myötätuntoisesti ja inhimillisesti, samalla tietäen että tulee hetkiä, jolloin emme siihen pysty.
”Rehellisyys ei tarkoita sitä että sylkee ulos suusta mitä ensimmäisenä mieleen tulee, vaan se voi itseasiassa olla keino välttää syvempää rehellisyyttä”
”Olisi kohtuutonta vaatia, että pystyy olemaan joka hetki rehellinen”
Näiden teemojen lisäksi puhuimme mm.
Miten erottaa jos kommunikointi tulee rehellisyyden nimissä ”väärästä paikasta”
Mitä kaikkea on tarkoituksenmukaista kommunikoida ja kenelle
Jokaisen mieli on taipuvainen projisoimaan toisiin ihmisiin asioita jotka saattavat kummuta enemmän peloista, omista varjoistamme ja haavoistamme- näillä hetkillä omiin ajatuksiin ei luultavasti voi luottaa. Miten kääntyä puolustusreaktioista tarkastelemaan tilannetta myös sen kautta mikä on oma osuus
Jokaisella olisi hyvä olla ihmisiä, keiden kanssa reflektoida rehellisesti ajatuksiaan ja peilailla käyttäytymistään: mutta on hyvä olla tarkkana että kuuntelija ei lähde ”ruokkimaan” toimimattomia mielen tarinoita
Rehellisyydestä puhuminen on helpompaa kuin rehellisyys- kaikki tulemme kompuroimaan ja mokaamaan- ei siis kannata syyllistää itseään vaan enempi harjoitella ”halua jäädä kiinni itselleen
Konfliktien jälkeen tärkeintä on ns. jälkihoito eli turvallinen tila käsitellä yhdessä se mitä kävi niin, että molemmat tulevat kuulluksi
Miten siistiä ja arvokasta, jos jopa voi oppia yhdessä nauramaan jälkeenpäin (ja miksein keskenkin) konflitien, sillä otamme nämä joskus aivan haudanvakavasti. Samalla on totta, että on asioita joille ei tarvitse voida nauraa tai joita ei voi huumorilla kuitata.
”Jokaisella olisi hyvä miettiä, että mitkä on ne strategiat joilla pääsee takaisin selkeämpään tilaan, josta voi kuulla oikeasti itsensä”
”Mä haluan ennenkaikkea itseni vuoksi, ihan itsekkäistä syistä olla rehellinen, koska ne seuraukset tulevat niin kalliiksi, jos en ole”.”Nämä teemat on niin haastavia, että ne kysyvät niiden äärelle pysähtymistä IHAN OIKEASTI”
Tämä oli jälleen ihan valtavan hyvä keskustelu Teemun kanssa, veikkaan vahvasti että seurauksena kuulijallekin syvempää ymmärrystä, myötätuntoa ja ehkä jopa ripaus keveyttä haastavan teeman äärellä <3
Suuri suositus Teemun työlle, käy tutustumassa mm. miesten viikonloppuhin TÄÄLTÄ
Teemun instagram
ps. Verkkoluentosarja aikuisesta kiintymyssuhteesta on joulukuun ajan tarjouksessa 49€. Käy tsekkaamassa lisää!
-
Voitko suostua siihen, mitä tapahtuu? Uhriintumatta. Kysyen, mitä sinulta nyt kysytään?
Olemme heti valtavien, vaikeiden ja samalla syvien teemojen äärellä.
Uusimmalla podcastilla keskustelin ihanan ja viisaan Noora Lintukankaan kanssa elämän kriiseistä, inhimillisestä kärsimyksestä (joka ei ole kärsimyksen ihannointia) ja oman sydämen kuuntelusta (joka ei ole aina ihan helppoa).
”Kivun peittäminen tai selittäminen pois on vain puolikas ihmisyys” - Noora Lintukangas
Juttelimme podcastilla mm. seuraavista teemoista:
Vaikeatkin tunteet kuuluu elämään, niiden välttäminen itseasiassa vain lisää kipua ja ahdistusta
Kärsimys ei ole kuitenkaan itseisarvo, eikä elämän olosuhteiden uhrina oleminen myöskään jalosta ketään
Yksinäisyyden tunteesta
Meillä on usein tiukassa istuvia lapsuudessa omaksuttuja ehdollistumia siitä mitkä tunteet ovat sallittuja tai kiellettyjä
Tunnetyöskentelyssä on olellista erottaa tunteet tarinoista (”Tunnen epäonnistumisen tunnetta” versus ”Olen epäonnistunut luuseri”)
Tietoisemmaksi kasvaminen kysyy aktiivista valintaa, se ei tapahdu vahingossa
Onnellisuus ei ole sitä että on aina helppoa ja kivaa, vaan onnellisuus on enemmänkin sitoutumista johonkin, joka on itselle merkityksellistä ja sitoudun kulkemaan myös epämukavien asioiden läpi
Mitä on sydämen kuuntelu?
Mitä on karma ja dharma?
Karma ei ole ”rangaistus” vaan enemmänkin syyn ja seurauksen laki
Kukaan muu ei voi sanoa, mikä on sinun polkusi - mutta voit saada paljonkin oppia itsestäsi sitoutumalla johonkin harjoitukseen (esim. meditaatio)
Sitoutuminen ei ole kovin muodikas termi ja voi kuulostaa vapauden vastakohdalta- mutta vähän paradoksaalisesti syvä sitoutuminen omaan polkuun itseasiassa vapauttaa
Tarvitsemme jatkuvasti pieniä muistutuksia siitä, että olemme ihmisiä JA sieluja
”Älä tuijota napaasi, vaan käytä sitä” .Napakeskuksessa asuu voimamme ja se ankkuroi meitä tähän hetkeen
Henkisyyden tarkoitus ei ole erkaannuttaa meitä arjesta tai ihmisyydestä
”Uskalla ottaa haltuun koko ihmisyyden paletti” - Noora
Nooran uutuuskirjan Selviytymisopas Elämänkriiseihin voi tilata mm. täältä ja Nooran kotisivut löydät täältä
ps. Oletko kenties kriisissä parisuhteessasi? Siinä tapauksessa suosittelen lämpimästi Ymmärrä itseäsi ja suhteitasi online kurssia, joka alkaa 8.4. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan TÄÄLTÄ
Lue lisää kurssista!
-
Tervetuloa kuuntelemaan uusinta podcastia jolla juttelen ihanan ja viisaan kollegani Marika Rosenborgin kanssa eroprosessista.
Podcastilla juttelemme mm. seuraavista asioista.
Eroaminen aktivoi lähes aina aiempiin kiintymyssuhteisiin liittyviä haavoja ja vaillejäämisten surua
Ero voi nostaa hyvin voimakkaita ja raastavia tunteita, sekä hyvin lopullisia ajatuksia kuten ”en selviä tästä” - nämä voimakkaat tunteet ja ajatuket menevät ohi, ja ne kertovat kiintymyssuhteen purkaantumiseen liittyvästä kivusta
Erot ovat aina yksilöllisiä, eikä ole oikeaa tai väärää eroa- mutta eroon liittyvät tunteeet taas ovat täysin yleisinhimillisiä
Usein hieman ennen eropäätöstä on kaikista kivuliainta
Mitä yllättävämpi eropäätös on, sitä kivuliaampaa se monesti on
Mitä jos miettii eroa, eikä tiedä mitä tehdä?
Ero riisuu maskeista, niistäkin joita emme edes tienneet kantavamme
Kärsimys itsessään ei jalosta, mutta itse on valittava tietoisesti tehdä erosta oppimiskokemus
Miksi valitsit juuri hänet? Mikä sinussa aktivoitui suhteessanne?
Eroprosessi ei ole suoritettavissa tai järkeiltävissä
Omaa toimintaa on helpompi tarkastella taaksepäin
Tyypilliset tunteet eroprosessissa
Milloin omiin ajatuksiin ei voi oikein luottaa
Millaisia vaiheita eroprosessiin usein kuuluu?
Kuuntele!
Oletko keskellä eroprosessia?Kolme tärkeää asiaa:
💜 Eroaminen on kaikille vaikeaa ja vaikeiden tunteiden läpi kulkemiseen on onneksi olemassa tukea ja työkaluja - sinä selviät kyllä!
💙 Eroamisesta voi kääntää kasvutarinaksi - tulet oppimaan itsestäsi ja tavastasi olla suhteista valtavasti ja voit tehdä tietoisia valintoja tulevissa suhteissasi
💜 Eroaminen on monelle portti ja tie syvempään tarkoitukseen - usein vasta kipu herättää meidät kuulemaan syvemmin itseämmeJos kaipaat tukea eroprosessiin, sitä on saatavilla!
Sinä selviät - verkkokurssi erosta toipumisen tueksi on nyt tarjouksessa 69 € (99 €) 16.5.2021 asti - kurssin voit aloittaa heti ja käydä sen omaan tahtiisi.
Ilmoittaudu mukaan!Lue lisää kurssin teemoista ja ilmoittaudu mukaan!
-
Konfliktit parisuhteissa ovat vääjäämättömiä.
Kun kaksi ihmistä erilaisine persoonineen, pelkoineen, haavoineen, toiveineen ja preferensseineen - on varmaa että edessä on kohtia jotka tuottavat kitkaa ja hankausta. Tätä ei tarvitse välttää - parhaimmillaan kitka suhteessa on kutsu syvempään autenttisuuteen ja läheisyyteen.
Konfliktien välttäminen hinnalla millä hyvänsä taas jättää suhteeseen tietyn etäisyyden, latautuneita aiheita vältellään ja konfliktit alkavat ilmetä epäsuorin keinoin. Tällöin todellisten arkojen, haavoittuvaisten ja herkkien kohtien päälle alkaa tulla erilaisia suojuksia ja defenssejä jotka ovat ikäänkuin esteenä aidolle kohtaamiselle.
Riita ja konflikti eivät ole sama asia. Konflikti ei tarkoita sitä, että toista loukataan, huudetaan tai toimitaan jollain muullatavoin satuttaen. Moni meistä välttää konfliktejä juuri siksi, että alitajunnassamme on syvä haava siitä, että konfliktit ovat aiemmin elämässämme näyttäytyneet pelottavina, repivinä ja dramaattisina. Sitä me ymmärrettävästi haluamme välttää.
Konfliktien käsittely kieltämättä kysyy taitoja ja asennetta: Miten suostun luopumaan siitä kuka on oikeassa ja väärässä ja uskaltaudun yhdessä toisen kanssa tutkimaan mitä välillämme tapahtuu. Tämä kysyy epämukavien tunteiden sietokykyä sekä pysymistä uteliaana: haluan kuulla sinua, minua ja meitä. Haluan ymmärtää.
Kysymyksiä joita tutkia konfliktien äärellä:
Mihin haavaan minussa osui?
Minkä tulkinnan ehkä tein?
Mitä pelkään, miltä koitan suojautua?
Mihin sinussa osui?
Minkä tulkinnan sinä teit?
Mitä pelkäät, miltä koitat suojautua?
Konfliktit lähtevät avautumaan kun suostutte yhdessä tutkimaan, kun suostutte luopumaan hetkeksi äkillisestä tarpeesta ratkaista kitka ja uskaltaudutte katsomaan pintakerroksia syvemmälle.
”Ei etsitä oikeassa tai väärässä olijaa vaan etsitään ymmärrystä”.
”Sitoudun siihen, etten katkaise mitään tunnekuohussa”
4 haastetta jotka ajavat parisuhdetta kurjaan kehään
Kritisointi - ”Sä aina” , ”Sä et koskaan”, yms.
Ilkeys, mitätöinti, vähättely, arkoihin kohtiin sohiminen - ”Sä oot aivan narsisti, Ei susta oo mihinkään, Lopeta toi pillittäminen” yms.
Defensiivisyys - ”Säkin teet xxx ja yyy, yms.”
Kuoreen meneminen ja tunneyhteydestä vetäytyminen
4 harjoitusta jotka taas auttavat teitä takaisin yhteyteen
Omistaminen, me-henki - ”Minä koen” , ”Mussa herää tällainen tarina”, ”Miten me voitaisiin yhdessä käsitellä tätä asiaa?”
Arvostus ja arvokas kohtaaminen vaikeista tunteista huolimatta
Ota vastuu - Kiitos ja auts, kirpaisee kuulla mutta haluan ymmärtää ja ottaa tämän vastuulleni. (Tämä ei ole kuitenkaan vastuunottoa toisen puolesta vaan omasta puolesta)
Palaa yhteyteen, tutki miltä suojaudut ja jaa haavoittuvaisuutesi
”Tie ulos muureista kulkee haavoittuvaisuuden kautta”
Aito ja läheinen parisuhde verkkokurssi alkaa 22.5 - tervetuloa oppimaan parisuhdetaitoja <3
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan TÄÄLTÄ
-
Huh, miten latautunut aihe ja samalla sellainen joka ansaitsee tulla keskustelun piiriin hyväksyvällä, mutta ei oikeuttavalla, armollisella sekä vastuullisella otteella. Toivon että pystyin parhaani mukaan avaamaan herkkää aihetta sen vaatimalla kunnioituksella ja huomaavaisuudella.
Uskottomuus kriisit usein tuntuvat kuin vetävän maton jalkojen alta. Ne saavat usein syvästi kyseenalaistamaan luottamusta ja ihmisten hyväntahtoisuutta. Uskottomuuden kohtaaminen voi kriisiyttää käsityksen turvasta ja omasta arvosta. Jos taustalla on traumoja, ne aktivoituvat usein myös.
Uskottomuus on melkoisen latautunut aihe. Siihen liittyy helposti viihteellistämistä, tuomintaa, oikeutusta, selittelyä, häpeää ja syyllisyyttä. Uskottomuus on suomessakin surullisen yleinen ilmiö, joka toinen väestöstä kohtaa elämänsä aikana jossain muodossa uskottomuutta.
Mitä uskottomuuden taustalla on? Mistä tässä on oikein kyse?
Podcastilla puhuin mm. seuraavista teemoista:
Mitä oikeastaan pettäminen on? Mistä se alkaa?
Pettäjä- Petetty- Toinen nainen / mies
Mitä uskottomuus kertoo tekijästään?
ns. Mikropettäminen
Uskottomuus voi olla seurausta kyvyttömydestä käsitellä tai kohdata parisuhteessa tai itsessä olevia kipeitä kohtia
Pettäminen ei koskaan kerro petetyn ”riittämättömyydestä”
Syyllisyys on normaali tunne jos on ollut uskoton - syyllisyys olisi kuitenkin viisasta jalostaa katumukseksi ja omistamiseksi
Ns. Ensimmäiset millit
Mitä tarvetta uskottomuudella saatetaan koittaa täyttää?
Uskottomuus voi olla myös osa ilmiötä, jossa hakeudutaan alitajuisesti tuttuihin rooleihin
Sitoutuminen ja rajat
On kuitenkin normaalia tuntea vetovoimaa suhteen ulkopuoliseen henkilöön- näitten impulssien olemassa oloa ei tarvitse kieltää - mutta jos ei halua turhaan sekottaa pakkaa - ei vetovoimaa ole viisasta muuntaa minkäänlaiseksi toiminnaksi
Puoliperseily ja sen lopettaminen
Aito läheisyys
Arvokas lopettaminen ja päättäminen
Mikä tunnehinta on sillä, jos ei sitoudu?
Ja paljon paljon muuta
Kirja josta mainitsin: Annika Kaikkonen - Uskottomuus
Aito ja läheinen parisuhde verkkokurssi ei ole tarkoitettu akuuttiin uskottomuuskriisiin, mutta verkkokurssi tukee ennaltaehkäiseviä ja rakentavia parisuhdetaitoja. Tutustu kurssiin täältä.
-
”Todellinen muutos syntyy, kun hyväksyy itsensä siinä missä on juuri nyt”
Elämme aikaa, jonka ihanteisiin kuuluu self help, muutos, rohkeus ja itsensä kehittäminen. Kuten kaikessa, tässäkin piilee mahdolliset varjopuolensa. Kiireessä kasvaa voi unohtua pysähtyä sen äärelle, että mitä kasvu ihan oikeasti juuri minulle on? Tämä ei olekaan enää ihan niin helppo kysymys. Ehkä ajattelemme että kasvu on jostain käyttäytymisestä eroon pääsemistä, ehkä se on ”paremmaksi ihmiseksi tuloa”.
Todellisuudessa autenttinen kasvu on paljon lähempänä kuin ehkä huomaammekaan. Se on paljon hienovaraisempaa ja yksinkertaisempaa, mitä ehkä ajattelemme. Se on harvoin suuria loikkia ja repäisyjä. ”Pääsisinpä tästä vaan eroon” ja ”kunpa vaan olisin parempi” jutut lähtevät usein syvästä riittämättömyydestä ja viallisuuden tunteesta.
Kaiken käyttäytymisen, kaikkien toimimattomien tunnemallienkin takana on jokin logiikka, jokin tunnetason syy, miksi olemme siinä missä olemme. On tietysti houkuttelevaa ajatella, että kasvu olisi vaan tuon ”oman viallisuuden korjaamista”. Sitten viimein kelpaisi, sitten viimein hyväksyisi itsensä. Jokainen tällaista muutoksen tapaa yrittänyt kuitenkin tietää, että se ei ole kovin kestävä tie, se ei toimi kuin korkeintaan hetken.
Autenttinen muutos on uskallusta katsoa itseään lempeän rehellisesti, juuri siinä kohdassa missä on. Katsoa halulla ymmärtää, katsoa halulla olla itsensä puolella, eikä vastaan. Tämä on paikoin epämukavaa ja ei ehkä suosituin tapa kasvaa. Se on omien varjojen ja pelkojen myötätuntoista hyväksyntää, ilman että koittaa äkkiä päästä niiden yläpuolelle. Todellinen muutos lähteekin siitä, että hyväksyy itsensä siinä, missä on juuri nyt.
Tällä podcastilla juttelimme ihanan Anna Taipaleen kanssa aiheesta.
Podcastilla juttelimme mm.
Siitä mitä inhimillinen muutos on, tahdonvoimaa vai syvää transformaatiota?
Keskeneräisyyden sietämisestä, kysymysten tilassa olemisesta
Miten voi turvata tilaa prosessilleen
Peloista ja siitä miten niihin voisi olla viisasta suhtautua
Tarpeiden ja halujen välisestä erosta
Tervetuloa kuuntelemaan!
-
Läheisriippuvuus on sanana varsin vahva, ehkä hieman määritteleväkin. Itse ajattelen mielummin että minulla on taipumus läheisriippuvaiseen käyttäytymiseen kuin että olisin jotenkin diagnosoitu läheisriippuvainen.
Aiemmin tämä käyttäytyminen on hallinnut elämääni ihan liiaksi asti. Olen kuitenkin harjoitellut mm. omien rajojeni tunnistamista, niistä huolehtimista, tervettä itsekunnioitusta ja omaan intuitioon luottamista joten koen että nuo opitut mallit ovat nyt enimmäkseen nukuksissa. Näistä käytösmalleista irtaantuminen ja niihin liittyvä tunnetyöskentely oli reilun kahden vuoden mittainen prosessi, josta en aina todellakaan uskonut selviytyväni. Mutta hitto vie. Selvisin.
Koska tunnistan itselläni tämän taipumuksen, on minun kuitenkin tärkeää olla hereillä sen suhteen, varsinkin elämän stressaavissa kohdissa. En enää halua palata toistamaan mennyttä. Minun on tärkeä muistuttaa itseäni, etten voi eikä minun kuulu muuttaa ketään.
Läheisriippuvuus ei ole tyhmyyttä eikä edes järjen asia. (Sanon tämän siksi koska olen valtavasti hävennyt omaa "tyhmyyttäni".)
Läheisriippuvaan käyttäytymiseen liittyy ihan oma dynamiikkansa. Se voi ilmetä mm. Yrityksenä muuttaa/ pelastaa/parantaa toista sillä seurauksella että oma elämä hupenee ja yrityksillä kontrolloida toisen toimintaa sillä seurauksella että toinen ei ota itse vastuuta teoistaan.
Läheisriippuvuuteen liittyy vahva pelon ja ahdistuksen tunne. Pelko liittyy usein siihen että toinen satuttaa tai pettää luottamuksen. Läheisriippuva yrittää estää toista satuttamista itseään, mutta satuttaakin tällä usein itseään entisestään.
Läheisriippuvaa suhdetta varjostaa usein epätasavertaisuus, turvattomuuden tunne ja pelko.
Suhde ei tietenkään ole "vain huono", mutta se mikä pitää edelleen yhdessä ei ole järki. Järjellä läheisriippuva usein tietää, että jotain olisi hyvä muuttaa. Se ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertaista kun syvät alitajuiset pelit ovat ottaneet vallan. Mutta se on mahdollista. Usein tähän kuitenkin tarvitsee tukea.
Miten nämä kierteet voi katkaista?
Mistä niissä on kyse?
Kuuntele lisää podcastilta! -
Tällä podcastille keskustelemme narsismi.info sivuston Jenni Kiviniemen kanssa siitä mitä toipuminen epäterveestä suhdedynamiikasta on, millaisia vaiheita toipumiseen kuuluu ja miten itseään voisi tukea parhaiten.
Jenni on palaava podcast vieras, edellisellä yhteisellä jaksollamme puhuimme mm. narsismista ja siitä mitä epäterveet ihmissuhteet oikein ovat, mistä sellaisen voi tunnistaa. Aiemman podcastimme voit kuunnella täältä.
Podcastilla puhuimme eheytymisestä seuraavien teemojen kautta:
Myöntäminen
Ymmärrys ja tiedonhanku: ilmiön ymmärtäminen auttaa eteenpäin
Itsetunnon vahvistaminen, rajat + teemat
Turvallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen itseen ja muihin
Tulevaisuuteen suuntautuminen
Muutamia teemoja joista myös puhuimme:
Turvallisessa suhteessa on tilaa avata keskusteluja siitäkin, mikä tuntuu itsestä vaikealta ja satuttavalta
Miten oikein tunnistaa millainen on epäterve suhde ja millaiset haasteet kuuluvat inhimillisiin ihmissuhteisiin
Muutoksen pelosta, sillonkin kun tietää muutoksen olevan tarpeen
Itsetuntemus: Mikä minussa suostui epäterveeseen suhdesynamiikkaan
Oman kuplan sisältä ei näe suhdetta selkeästi- erillisyys auttaa näkemään selkeämmin mitä suhteessa oikein tapahtuu
Itsereflektio: Miksi annan rajojeni ylittyä ja miten opin ilmaisemaan rajojani
Miten vahvistaa jälleen omaa turvallisuuden tunnetta
Uskallus suuntautua elämässä eteenpäin, mille sinun elämässäsi tulee tilaa?
”Epäterve suhdedynamiikka ei ole sinun vikasi, mutta sinun vastuullasi on se miten katkaiset sen omalta kohdaltasi”
”Käytännön asiat järjestyy aina. Vaikeinta voi olla sietää sitä, että mä en vielä tiedä”
”Ihmissuhde joka pysyy yllä pelon liimalla, ei voi olla kovin täyttävä ja aidosti turvallinen”
Tutustu Jennin työhön lisää TÄÄLTÄ
Erityisherkän itsetuntemus ja ihmissuhteet verkkokurssilla käsitellään syvällisesti parisuhteen ja lähisuhteiden teemoja, lue lisää ja ilmoittaudu mukaan TÄÄLTÄ
-
Kysymys pitäisikö lähteä vai jäädä on parisuhteessa ollessa haastava. Voin heti paljastaa, että en tiedä siihen oikeaa vastausta.
Kokemus sekä omasta elämästä että omalta vastaanotolta on se, että tämän kysymyksen taakse kätkeytyy paljon sellaista, joka ansaitsee myös tilan tulla katsotuksi.
Mielemme on usein hyvin taipuvainen etsimään nopeasti ratkaisuja: ja siinä on paljon viisautta. Joskus silti liian nopea ratkaisujen etsiminen (tai oikean vastauksen etsiminen) estää meitä kuulemasta syvemmin: Mistä tässä on kohdallani kyse.
Tunnekuohuista tehdyt päätökset harvoin kestävät ( nämä ovat usein on-off suhteiden taustalla) ja taas sydämen syvempi kuuleminen usein kysyy kärsivällisyyttä ja usein myös jostakin omasta fantasisasta luopumista.
Podcastilla puhun mm. seuraavista teemoista:
Minkälainen kipu on suhteessa ns. ”normaalin piirissä”?
Entä jos kysymys ei olekaan ”pitäisikö” vaan onko minulle rakkautta jäädä vai lähteä?
Mitä eroa on sillä mitä haluan ja mitä tarvitsen?
Todellinen muutos voi lähteä nykytilanteen realistisemman näkemisen kautta
Veivaavien ajatuksien sijaan - tee tilaa surulle
Missä me ihan oikeasti mennään?
”Jos mä nyt äkkiä ratkaisen tän- niin kipu poistuisi”
Mihin pystyn sitoutumaan?
Totuus kestää kyseenalaistamisen - Onko tämä vielä mulle syvästi totta? Voinko vielä sydämestä valita tämän?
Epätietoisuuden sietämisestä
Mikä on minulle tässä tilanteessa kasvua
Rajat näyttävät suhteen todellisen tilan
Haavoittuvaisuuden siunaus haastavissa tilanteissa
Sydämellä ei ole hätää riuhtoa- sydän tekee valinnan rauhan kohdasta
Impulsiiviset valinnat eivät yleensä kestä
Ja paljon muuta
Sinä selviät - Verkkokurssi erosta toipumisen tueksi on tarjouksessa 16.5.2021 asti hintaan 69 € (norm. 99 €) - lämpimästi tervetuloa mukaan!
Kurssi sopii sinulle joka,
… harkitset tai olet eronnut ja kaipaat tukea sen työstämiseen
… haluat käsitellä eron prosessin ja sen sisältämät tunteet tietoisesti ja inhimillisesti
… kaipaat tukea ja tietoa eroprosessin ymmärtämisen tueksiKurssi sisältää:
✅ 7 äänitettä jossa Eevi Minkkinen ja Marika Rosenborg avaavat eroon liittyviä teemoja
✅ 7 itsereflektio tehtävää
✅ 3 rentoutusäänitettä
✅ Kaksi vertaistukiryhmää
✅ + muita pieniä bonuksiaKurssi tarjouksessa hintaan 69 € (norm. 99 €) 16.5.2021. asti.
Pääset heti kuuntelemaan kurssimateriaalia ja sen voit ladata myös itsellesi talteen
Ilmoittaudu mukaan kurssille
