Afgespeeld
-
Tällä podcastilla juttelin viisaan Kati Sarvelan kanssa traumasta ja traumainformoidusta kohtaamisesta.
“Traumainformoidulla kohtaamisella tarkoitetaan tunnehaavoja huomioivaa ihmisen kohtaamista. Sen filosofian taustalla on ajatus siitä, että traumaattiset kokemukset saavat ihmisen käyttäytymään usein epätarkoituksenmukaisesti ja tavalla, joka ei ole järkisyin perusteltua. “ (Lähde: www.iloajatoivoa.fi)
Trauma on jälki kehossa, mielessä ja tunteissa. Traumaan ei välttämättä tarvita mitään massiivisia tragedioita, vaan pienemmät mutta toistuvat vaillejäämiset ja tunteiden peilaamisen puutteet voivat myös aiheuttaa ns. kehityksellisiä traumoja. Enemmän tai vähemmän trauma koskettaa meitä kaikkia.
Podcastilla juttelimme mm. seuraavista aiheista:
Mitä traumat oikein ovat?
Traumat eivät katso koulutusta, ne koskettavat ihmisiä riippumatta asemasta
Turvallisuuteen kuuluu sekä moraalinen turva, psykologinen turva, taloudellinen turva ja fyysinen turva.
Addiktioista
Voiko traumoista eheytyä, miten?
Tutustu Katin työhön lisää täältä
-
Naisiin (kuten toki miehiinkin) mahtuu sekä valot että varjot. Viha- ja aggressio on edelleen aikamoinen tabu. Vihan tunne nousee usein, kun kokee avuttomuutta, tulleensa väärinkohdelluksi ja silloin kun omat tarpeet ovat toistuvasti jääneet paitsioon. Vihaa voidaan myös ajatella merkkinä siitä, että jokin itselle tärkeä asia ei ole tullut kuulluksi, eikä usein sanoitetuksi.
Naisihanne jota poimimme mediasta ja kulttuuristamme on usein itsenäinen, pärjäävä nainen, joka ei muita tarvitse. Päinvastoin, nainen on itse muita varten!
Moni meistä on myös kasvanut ympäristössä, jossa suhde vihaan on ollut latautunut. Ehkä kiukulle ja "hankaluudelle" ei ole ollut tilaa. Ehkä on itse ollut toisen vihan purkauksien uhrina.
Pahimmillaan aggressio äityy väkivallaksi. Tähän liittyy monesti syvää häpeää ja syyllisyyttä ja kynnys hakea apua on vielä monelle liian suuri.
Väkivalta on jotain, joka aika satuttaa itseä tai toista. Tyypillisesti sanasta väkivalta tulee mieleen väkivallan fyysiset muodot, lyöminen tai pahoinpitely. Toki nämäkin omat väkivaltaa, mutta äärimmilleen vietynä.
Väkivaltaan kuuluu siis myös henkinen, sosiaalinen, taloudellinen, uskonnollinen ja seksuaalinen väkivalta sekä itseen kohdistuva väkivalta.
Voisi siis ajatella, että jollain tavoin väkivalta on koskettanut meitä ihan jokaista, jossain elämän vaiheessa. Se on myös kohta, jota meistä jokaisen olisi hyvä olla valmis katsomaan itsessään.
Hallitsemattomien aggressioiden takana on lähes aina taustalla omia vaillejäämisiä lapsuudessa sekä kokemuksia siitä, että ei ole tullut nähdyksi ja kuulluksi.
Vihaa voi oppia hallitsemaan, ja kuulemaan sen kertomat viestit. Toivoa on. Eikä koskaan ole liian myöhäistä. Tähän luultavasti jokainen tarvitsee tukea. Ei tarvitse jäädä yksin.
Sain kunnian keskustella Maria Akatemian naisenväkivalta.fi hankkeen vetäjien Freian ja Maijan kanssa tästä valtavan tärkeästä ja arkaluontoisesta aiheesta, naisen vihasta ja vihan hallinnan haasteista.
Podcastilla keskustellaan mm. seuraavista aiheista:
Mitä väkivalta oikeastaan on? Mistä viha oikeastaan kertoo? "Kun kiltti tyttö löytää raivon itsessään" - miten ihmeessä siihen pitäisi suhtautua?Millaisen lapsuuden mallin olemme saaneet vihan kohtaamisesta NaismyyttiKun omaa varjopuolta on vaikea kohdata Häpeä ja syyllisyysNaisen väkivalta.fi hanke tarjoaa apua maksutta naisille, jotka kaipaavat tukea aggression, itsehillinnän ja vihan rakentavaan ja turvalliseen kohtaamiseen.
"Me uskallamme kohdata – älä jää yksin!" Sivustolta löytyy mm. chat jossa keskustelun voi aloittaa. Käy tutustumassa!
