Afgespeeld

  • Pohditko usein mitä muut sinusta ajattelevat? Vaikuttaako se siihen, miten elät ja olet? Täytätkö silloin vain muiden odotuksia? Kenen elämää silloin elät?

    Tästä psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on työterveyspsykologi (PsT, KM) ja kirjailija Marjo Pennonen. Marjo ja Nina käsittelevät aihetta psykologisella otteella ja Marjon tuoreen kirjan Parempaa saatte hakea päähenkilön Kaisan toimintaa pohtien. Kaisan ajatuksissa ja elämänvalinnoissa se, mitä muut hänestä ajattelevat, on keskeisessä asemassa. 

    Parempaa saatte hakea on kevyt ja viihdyttävä romaani. Siitä huolimatta kirja käsittelee meitä monia koskettavia aihealueita kuten epävarmuutta, riittämättömyyden tunteita, kiillotetun ulkokuoren pitämistä yllä ja myös kohtuuttomia odotuksia muita kohtaan. Näistä ei välttämättä puhuta kahvihuoneessa tai edes läheisten ystävien kanssa. Se on salaisuus, joka piilotetaan kuoren alle. 

    Nina ja Marjo pohtivat jaksossa mm. seuraavia kysymyksiä:

    - Miten se näyttäytyy, jos ihminen pitää yllä jonkinlaista roolia ja kulissia?

    - Mistä voi johtua, että ihminen kokee, ettei voi olla oma itsensä?

    - Mitä haittoja siihen voi liittyä?

    - Mistä voi tunnistaa, että joku läheinen tai itse elää jonkun toisen elämää tai roolia?

    - Mitä voi silloin tehdä?

    Jakson linkkejä:

    Marjo Pennonen on työterveyspsykologi (PsT, KM), kirjailija, tietokirjailija ja kysytty kouluttaja työhyvinvoinnin teemoista. 

    Marjo Pennosen Parempaa saatte hakea (Kirjokansi 2021) kirjan voit tilata mm. Kirjokannen verkkokaupasta.

    Marjo on aiemmin kirjoittanut kaunokirjallisen teoksen Minä olen kuin Sinä (Kirjokansi 2019) ja tietokirjan Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin (Duodecim 2021).

    Marjo Pennonen Facebookissa, Instragramissa ja LinkedIn:ssa.

    -----

    Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palaute

    Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

    Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

    Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

    Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

    Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

    Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/

    Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

    Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

  • Mitä narsismi oikein on?

    On hienoa että tietoisuus narsismista ilmiönä on lisääntynyt ja samalla tuntuu siltä että narsismi kortti heiluu aika helposti, kun kyseessä on kuitenkin varsin vakava ja elämään syvästi kärsimystä tuova asia.

    Narsistisia piirteitä ovat mm.

    Röyhkeys

    Itsekeskeisyys

    Manipulatiivisuus

    Toisen tunteiden mitätöinti

    Tunnekylmyys tai muu kyvyttömyys huomioida toisten tunteita

    Samojen radikaalien satuttavien mallien toistaminen yhä uudestaan ja uudestaan

    Suhteen alussa narsismi ei useinkaan näy. Intuitio tai muut hälytyskellot saattavat kyllä soida, mutta ihastuksen huumassa hälytyskellojen kilinät tulee usein itse vaimentaneeksi. Suhteen alussa narsistin tarkoituskin on hurmata ja koukuttaa toinen, tapahtui tämä sitten tietoisesti tai ei. 

    Narsistin uhri (joka on sanana aika kamala, mutta tämä on yleisessä käytössä niin mennään sillä) on yleensä hyvin empaattinen ja sopeutuva, ihminen joka on usein jo lapsuudesta alkaen oppinut että omilla tarpeilla ja rajoilla ei ole niin väliä. Narsisti on tavallisesti oppinut hyvin taitavaksi manipuloijaksi, jolloin uhriksi voi kuitenkin joutua lähes kuka tahansa.

    Narsistin uhrin omaan taustaan kuuluu usein heikko itsetunto ja itsetuntemus, jolloin narsisti tuntuu niin mahdottoman vetovoimaiselta, kuin omalta puuttuvalta palaselta.

    Narsistin uhri on kaikkea muuta kuin tyhmä, vaikka he itse usein kokevat valtavaa häpeää tilanteestaan. Läheisessä suhteessa aktivoituvat varhaiset mallimme olla suhteessa ja tällöin toiset meistä ovat herkempiä narsistisille suhteille. Sillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä tyhmyyden kanssa. Voi olla hyvin vaikeaa nähdä suhteen todellista tilaa, sillä normaaliuden raja hälvenee.

    Narsistin kanssa suhteessa ei oikein voi levähtää, luottaa tai asettua tasavertaiseen vuorovaikutukseen. Narsisitissa suhteissa on aina jonkinlainen epäterve valta-asetelma, joka tuo suhteeseen draamaa ja kärsimystä. Narsistisisesta suhteesta on mahdollista toipua. Missään ei kuitenkaan taideta suositella suhteeseen jäämistä.

    Toipumisessa keskeistä on purkaa häpeää, keskustella ja tehdä itselleen näkyväksi suhteen todellista tilaa turvallisessa vuorovaikutuksessa. Erillisyys narsistista on myös tärkeää, jotta voi itse alkaa havaitsemaan suhteessa toistuvia kuvioita kirkkaammin. Omien rajojen tunnistaminen ja niistä kiinnipitäminen on myös ydin asia. Terapia on myös enemmänkuin suositeltavaa, varsinkin terapia jossa käydään varhaisten vuorovaikutussuhteiden vaikutusta ja elämänkaarta läpi riittävällä syvyydellä. On ensiarvoisen tärkeää, että uhri saa tunteen kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta. Uuden hyvän tulevaisuuden suunnittelu ja keinojen etsiminen sen saamiseksi, yhdessä terapeutin kanssa vie uhrin ajatuksia pikku hiljaa pois menneistä traumaattisista tapahtumista ja kokemuksista.

    Podcastilla puhumme mm. seuraavista aiheista

    Mitö narsismi on?

    Mitä ns. sumutus/kaasuvalotus on joka saa narsistin uhrin epäilemään itseään ja omaa mielenterveyttään

    Narsistisen suhteen syklisyys

    Onko narsismi pahuutta, vai mistä siinä on kyse?

    Mitä narsistin uhri ”saa” suhteesta?

    Mitä tarpeita narsisti itse täyttää suhteessa?

    Miksi ihminen hakeutuu toistuvasti enemmänkin sitä kohti mikä on tuttua kuin sitä mikä olisi itselle aidosti hyväksi

    Millaisia vaiheita narsistisesta suhteesta toipuminen usein sisältää

    Suosittelen suurella lämmöllä tutustumaan Jennin sivuihin TÄÄLTÄ

    Verkkoluentosarja tunnelukoista on nyt tarjouksessa 39€.

    ilmoittaudu mukaan
  • Kuka minä olen? Itsetuntemus on yksilön ymmärrystä itsestä - siitä kuka ja millainen hän on. Se on kykyä havaita ja tunnistaa erilaisia asioita itsestä, esimerkiksi omien tarpeiden, kykyjen ja tunteiden tunnistamista.

    Keskustelen itsetuntemuksesta työterveyspsykologi (PsT, KM) ja kirjailija Marjo Pennosen kanssa. Marjo on kirjoittanut tietokirjan Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin.

    Itsetuntemus vastaa mm. kysymyksiin: Kuka ja millainen olen? Miten ja miksi tunnen, koen ja käyttäydyn eri tilanteissa tietyillä tavoilla? Hyvä itsetuntemus auttaa omien vahvuuksien, voimavarojen ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa.

    Pysähtyminen pohtimaan omia vahvuuksia, haasteita, itselle tärkeitä asioita, sekä sitä mihin haluaisi aikaansa käyttää, auttaa tekemään päätöksiä ja itsensä näköisiä valintoja. Tämä auttaa elämään elämää, joka sopii juuri sinulle.

    Nina ja Marjo pohtivat jaksossa mm. seuraavia kysymyksiä:

    - Mitä itsetuntemus tarkoittaa?

    - Miksi itsetuntemus on tärkeää?

    - Mitä riskejä huonoon itsetuntemukseen voi liittyä?

    - Miten omaa itsetuntemusta voi vahvistaa?

    Jakson linkkejä:

    Marjo Pennonen on työterveyspsykologi (PsT, KM), kirjailija, tietokirjailija ja kysytty kouluttaja työhyvinvoinnin teemoista. Hän on työskennellyt aiemmin myös ammatinvalinta- ja terveyskeskuspsykologina.

    Marjo Pennosen tietokirja itsetuntemuksesta: Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin (Duodecim 2021).

    Lisäksi Marjo on kirjoittanut kaunokirjalliset teokset Minä olen kuin Sinä (Kirjokansi 2019) ja Parempaa saatte hakea (Kirjokansi 2021). Marjo Pennonen oli vieraana näistä jälkimmäisen pohjalta jaksossa 75. Kenen elämää elät?

    Marjo Pennonen Facebookissa, Instragramissa ja LinkedIn:ssa.

    -----

    Anna palautetta: psykopodiaa.fi/palaute

    Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

    Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

    Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

    Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

    Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

    Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/

    Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi

    Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi